Vuosikymmenien aikana komean suorituskyvyn omaavaksi urheiluautoksi jalostunut
Corvette koostuu edelleen erillisrungosta, lujitemuovikorista ja pohjimmiltaan 56-vuotiaasta V8-moottorista. Silti se on joka sentin arvoinen ja enemmänkin - muttei Suomessa.
Perus-Corvetten 6,2-litrainen V8-moottori on huippuunsa hiottu tylppä lyömäase. Siinä on edelleen vain 16 venttiiliä, ja niitäkin käytetään työntötangoilla yhden nokka-akselin avulla.
Tehoa moottori tuottaa silti järeät 321 kW, ja vääntöä tuhannen euron kappalehintaisia takarenkaita sulattavat 575 Nm.
Rauhallisessa ajossa moottori vetää hienosti jo 600-700 r/min pyörintänopeuksilta, ja maantiellä kuutosvaihde on niin pitkä, että moottoria ei juuri huomaa.
Pienillä vaihteilla tilanne on toinen. Ykkönen on tolkullisella ihmisellä tarkoitettu vain liikkeellelähtöihin. Siitä ei nimittäin ole rajoittamaan moottorin voimaa, jos kaasun polkaisee syvemmälle.
Kakkosella meno on edelleen raivopäistä, mutta kolmonen on pelastus jäykästä kytkimestä ja vaihteensiirrosta hermostuville. Alavääntöä riittää hienosti, eikä huippunopeus lopu kesken.
Matalan ajoasennon ansiosta tuntuma niin etu- kuin takapyörienkin tapahtumiin on erinomainen.
Kaarreajossa kunnioitus moottorin voimavaroihin kannattaa herätellä ensimetreistä alkaen, sillä veto- ja sivuttaispidon saa helposti taistelemaan keskenään.
Suomessa Corvetten ongelmaksi muodostuu V8. Yli 300 g/km nouseva CO2-päästö nostaa autoveron yli 40 prosenttiin kokonaishinnasta, ja hintalappu kohoaa jonnekin 140 000 euron väärälle puolelle.
Tiivistelmä TM:n artikkelista 17/2011
Tilaa TM digipalvelu – saat tekniikan uutiset päivittäin, digilehden sekä tämän artikkelin kokonaisuudessaan.