Mazdan ja Toyotan yhteistyökuvio pienten, B-segmentin kaupunkiautojen kanssa jatkuu myös faceliftin jälkeen. Kun Yaris sai hetki sitten faceliftin, kohotettiin nyt sen serkkumallin ilmettä.
Jos näiden kahden automerkin välinen, vuosien varrella jopa hieman koomisiin ulottuvuuksiin yltänyt yhteistyö ei siis ole vielä tuttua kauraa, otetaan siitä pieni kertauskurssi.
Lyhyesti sanottuna Suomessa myydään, edelleen, kahta täysin erilaista Mazda 2:sta, joista toinen on Toyotan käsialaa ja tekosia, toinen puolestaan Mazdan omaa suunnittelua. Jotta kuvio ei olisi aivan ilmiselvä, niin joitain vuosia sitten Yhdysvalloissa myyty Toyota Yaris ei puolestaan ollut lainkaan sama auto kuin esimerkiksi meillä kaupattava, vaan se oli Toyotaksi nimetty, ehta Mazda.
Yaris sai päivityksen viime talvena, jolloin nykysukupolven kaupunkiautoklassikko sai lisää elektroniikkaa, turvavarusteita, digitaalimittariston hintavampiin malleihin sekä hinnaston loppupäähän myös 130-hevosvoimaisen voimamallin.
Etevän ja pätevän tuntuinen, alle nelimetrinen pikkuauto on koeajettu näilläkin sivuilla niin ulkomailla kuin koto-Suomessakin ja todettu perustaltaan loppuun asti hiotuksi tuotteeksi.
Mutta päteekö sama myös kun samaa autoa myydään eri merkillä?
Sama, sama mutta kuitenkin eri
Mazda2, kuten merkki sen yhteen kirjoittaa, on Suomessa tarjolla Toyotaa pienemmällä mallivalikoimalla. Tietysti ravintoketjun huipulta puuttuu kolmiovinen, lähinnä Rally2-luokittelukilpuriksi laskettava nelivetoinen GR Yarista vastaava versio, mutta eipä Kakkosen hinnastosta löydy myöskään Toyotan hinnastoon ilmestynyttä 130-hevosvoimaista painostakaan.
Mazda-asiakkaat joutuvat siis tyytymään vain yhteen, tarjolla olevaan vaihtoehtoon, 116-hevosvoimaiseen versioon. Kuten totuttua, ainoa tarjolla oleva laatikko tähän hybridiautoon planeettavaihteistotyyppinen automaattiaski.
Mazdalla varusteluvaihtoehtoja Kakkoseen on peräti viisi. Niiden nimeämiskäytäntö on melko kunnianhimoinen. Jo perusmalli on nimeltään ”Prime-line”, jonka voisi suomentaa esimerkiksi ”ensimmäiseksi”, mutta myös ”ensiluokkaiseksi” tai ”priimaksi”.
Tuosta luulisi olevan vaikea parantaa, mutta Mazdalla ei ole tätä pelätty. Seuraava varustetaso on nimittäin Centre-line, eli ”keskimmäinen”, jonka yläpuolella malliston puoliväliin asettuva Exclusive-line. Nimensä puolesta se voisi edustaa monen muun automerkin huippumallia.
Mazdalla ei. Tämän yläpuolelle osuvat vielä merkin oman filosofian mukaan nimetyt Homura ja Homura Plus, joka sitten sisältää kaikki Kakkoseen tarjolla olevat varusteet. Tässä kohdassa on olennainen ero Yarikseen: siinä kahteen parhaiten varusteltuun versioon ei ole tarjolla kuin 130-hevosvoimainen voimapaketti, kun Mazdalla ei tarjolla ei ole kuin 116-hevosvoimainen painos.
Faceliftin yhteydessä Mazdaa kuitenkin vietiin sen verran edemmäs Toyotasta, että auto sai enemmän sukunäköisen etupuskurin. Myös takaluukusta vielä edellismallissa löytynyt Toyotan ”HYBRID”-mallimerkintä on nyt vaihtunut Mazdan omaan vastavaan.
Meille koeajoon tarjottiin toiseksi alinta malliversiota. Perinteinen virta-avain lukkoon, reipas kääntö ja 15-tuumaiset pyörät rullaamaan!
Niin paljon, niin vähällä
Tekniikka on luonnollisesti identtinen Toyota Yariksen vastaavan kanssa, joten ajettavuudesta, ominaisuuksista tai Kakkosen taloudellisuudesta ei liikene uutta kerrottavaa.
Nykysukupolvessaan auto on segmenttiinsä nähden erinomaisen hyvä, joskin vaihtoehtojen määrä on viime vuosina karsinut kilpakumppaneita markkinoilta.
Toki alle nelimetrinen auto on omiaan kaupunkiajossa. Kakkonen kääntyy ympäri hyvin pienessä tilassa ja alas viistetyn konepellin takaa kulmien hahmottaminen eteenpäin on helppoa.
Takaviistoon nykytyylisen paksut C-pilarit toki rajoittavat hieman näkyvyyttä. Centre-line on varustettu peruutuskameralla, mutta se lienee lainannut tekniikkansa jostain 2000-luvun kamerakännykästä, sillä kuva on tumma, epäselvä ja sen päivitystaajuus tekee esimerkiksi marketin parkkipaikalla peruuttamisesta enemmän kuulo- kuin näköpohjaista sompailua.
Maantielläkään ei juuri pahaa sanottavaa löydy, edelleen huomioiden auton alle neljän metrin kokonaispituus. Moottorivauhdeissa Mazdaa ei tarvitse paljoa paimentaa, ja vain selkeästi rajuimmat sivutuulipuuskat pistävät kuljettajalle ylimääräisiä haasteita.
Mutta se kulutus!
On hämmästyttävää, miten pienellä polttoainemäärällä auton saa kulkemaan. Reipastahtisessa, säästelemättömässä moottoritieajossa kulutus kohoaa viiden litran tienoille.
Kehäteitä ja paikallisväyliä sisältävällä testilenkillä polttoaineenkulutus vajoaa vähän vauhdeista riippuen 3,6-3,8 litran väliin, ja jos vauhtia pudotetaan tästä vielä alaspäin, taajamavauhtien sisäpuolelle, ei ole mikään haaste nähdä kolmen litran kulutuslukemia.
Tai jopa alle. Se on käsittämättömän pieni määrä.
Onko Kakkonen ykkönen?
Mazda2 on jotain pieniä, varusteversioihin ladattuja eroja huomioimatta täysin sama auto kuin Toyota Yaris. Siinä on Yariksen erinomaiset puolet kuten naurettavan alhainen kulutus, kokoluokkaan oivallinen ajettavuus ja hyvämaineinen luotettavuus, mutta myös sen huonot puolet kuten ahdas takapenkki.
Pitäisi siis olla se ja sama kumman näistä kahdesta valitsee, vai onko? Ei aivan. Toyotan jälleenmyyntiverkosto on Mazdaa laajempi, joten se oma autoliike voi löytyä Yariksen tapauksessa paljon lähempää, samoin merkkihuolto niissä tilanteissa kun sitä tarvitsee.
Yksi Toyota-asiakkaiden lojaalisuuden syistä on myös jo vuosien ajan ollut varsin korkeat hyvitykset autoa uuteen vaihtaessa, eikä Mazdan osalta ole korviin kantautunut samanlaisia tarinoita.
Mazda puolestaan katsoo ja korottaa tässä pokerikisassa takuulla. Siinä missä Yariksen ostava saa autoonsa kolmen vuoden tai 100 000 kilometrin takuun, nokittaa Mazda tässä.
Mazda2:n takuu on nimittäin kuusi vuotta tai 150 000 kilometriä, mikä ainakin ajomäärien suhteen tämän kokoluokan autoon on jo melkoisen yletön.
Yaris-asiakas puolestaan kääntynee Toyotan puoleen edelleen, varsinkin jos kaipaa autoltaan tehoversion mukanaan tuomaa lisäpotkua. Sitä kun ei Mazdalla ole tarjolla.
