Cupran täysähköauto Born on ollut pilkkeenä valmistajan silmäkulmassa jo pitkään. Se, että auto tuotiin lopulta ulos nimenomaan Cupra-merkin alla, ei ollut aivan itsestään selvää. Alun perin sähkömallin piti olla nimeltään Seat El-Born, mutta lopulta päädyttiin Cupra Borniin.
Seatin sporttisempi alamerkki Cupra on perua autourheilupuolelta ja itsenäiseksi merkiksi se eriytettiin muutama vuosi sitten. Cupra-mallinimeä on tosin hyödynnetty Seatin katuautotuotannossa Ibizan ja Leonin sporttimalleissa jo vuosikausia.
Cupra Born on puolestaan uusi aluevaltaus Seatille. Born perustuu emokonsernin Volkswagenin ID.3:een. Pohjalevy ja voimalinja on pitkälti vastaava kuin Volkkarissa, mutta Cupra on monella tapaa sporttisempi kuin sisarmallinsa.
Heti alkuun on annettava pieni spoileri: Cupra Born on joka ainoalla tavalla parempi, seksikkäämpi, tyylikkäämpi ja dynaamisempi kuin ID.3. Se on malli, jollainen VW:stäkin olisi kannattanut tehdä.
Viileääkin viileämpi
Bornin kokoonpano on siis tuttu Volkswagen ID.3:sta. Tehoa on 204 hevosvoimaa ja vääntöä 310 Nm. 0–100 km/h kiihdytys ottaa aikaa 7,3 sekuntia ja veto tapahtuu takapyörillä. Akkupaketin nettosisältö on 58 kWh. Tarjolla on jollain aikataululla myös 45 kWh ja 77 kWh –versiot.
Edellä mainituilla arvoilla Born on hyvää keskiluokkaa sähköautomarkkinoilla. Toimintamatkan vertailuluku on 421 kilometriä, mikä on enemmän kuin monissa hieman vanhemmissa sähköautoissa. Se on useammille riittävä lukema.
Konkreettiset eroavaisuudet ID.3:n kanssa ovat muotoilullisia. Born on aggressiivisemmin muotoiltu niin sisältä kuin ulkoa. Volkswagen näyttää pyöreältä sämpylältä ja Cupra huomattavasti viileämmältä.
Cupra Born kiinnittää huomion liikenteessä lipuessaan. Sen muotokieli huokuu urheilullisuutta, vaikkakin paikoin hieman liioitellustikin. Sen suorituskyky ei nimittäin ole kovinkaan ihmeellinen, vaikka 0–50 km/h sujuu ripeästi 2,9 sekunnissa.
Sisustakin henkii urheiluautomaailmaa. Etujakkarat ovat melkein lepakkohenkiset ja tyyli on ehdottomasti kohdallaan. Lisäksi istuimet ovat mukavat. Myös ohjauspyörä on sporttihenkinen ja käteen sopiva.
Tekniset eroavaisuudet VW:n ja Cupran välillä ovat maltillisia. Suurin niistä lienee sporttisempi ajonvakautus, joka ei ainakaan talvikelillä tunnu niin kovin sporttiselta, vaan järjestelmä puuttuu peliin pienestä.
Erityisen harmittavaa on se, että luistonesto ei anna takapyörien pyöriä käytännössä yhtään enempää kuin täydellä ajonvakautuksella. Kokonaan ajonvakautusta ei saa kytkettyä pois, ainakaan tällä hetkellä. Ehkä tähän on jossain vaiheessa luvassa päivitys.
Terävämmät jarrut
Toinen poikkeavuus on jarruvarustus, joka on Cuprassa pykälää terävämpi kuin VW:ssä. Hauska kuriositeetti on muuten se, että Bornin taka-akselin jarrut ovat rumpumalliset. Se on kuulemma harkittu rikos, sillä rumpujarrut ovat huoltovapaammat kuin levyt, eivätkä ruosteongelmat vaivaa.
Sähköautomarkkinoilla kilpaillaan tällä hetkellä pyhällä kolminaisuudella: toimintamatkalla, kiihtyvyyslukemalla ja latausnopeudella. Mikään näistä ominaisuuksista ei Cupran kohdalla ole markkinoiden rajuinta laitaa. Maksimissaan Born nappaa energiaa sisäänsä 120 kW nopeudella.
Kymmenen prosentin varauksesta 80% varaukseen päästään nopeimmillaan 26 minuutissa. Tämä vaatii luonnollisesti otollisia olosuhteita, mutta lukema ei ole paha. Hieman yleisemmällä 50 kW-laturilla latausaika on noin 50 minuuttia.
Ehdottomasti yleisin lataustapa on tietenkin kotilataus ja siihen nähden pikalatauksen nopeuteen kiinnitetään usein tarpeettoman paljon huomiota. Verkkovirralla Bornin tyhjän akun täyteen lataaminen ottaa aikaa lähes vuorokauden, mutta 11 kW latauspisteellä aikaa tuhraantuu enää reilut kuusi tuntia.
WLTP-kulutus on 15,4 kWh sadalle kilometrille. Tämä toteutuu sopivalla kesäkelillä helposti, mutta talvipakkaset nostavat sen jopa lähemmäs 30 kWh –lukemaa. Kulutukseen toki vaikuttaa auton esilämmitys, ajosuoritteen luonne ja ajomatka. Talvikulutus voi olla mitä tahansa 20 ja 40 kWh:n välillä.
Softa temppuilee
Volkswagen ID-perhettä ovat riivanneet softaongelmat, joita ilman Cuprakaan ei selviä. Suurin ärsytyksen aihe on ehdottomasti ratin kosketuskytkimet.
Etenkin äänensäätö ja vakkarin nopeudensäätö ovat suoraan sanoen kammottavat. Ne eivät nimittäin toimi kosketuksella, vaan jollain mystisellä taikavoimalla. Viikon mittaisen koeajon aikana niiden toimintaperiaate ei itselleni selvinnyt. Tuleekin väkisin mieleen, miksi kaiken pitää olla kosketuskytkimiä, kun perinteinen kytkin toimisi huomattavasti paremmin ja varmemmin.
Toinen erikoinen vika koeajolla syntyi audiolaitteeseen. Born nimittäin päätti, että maksimivolyymi on kiva pieni lisä heti auton startin jälkeen. Ikävä yllätys sai korvat soimaan ja ongelma vaivasi päivän verran, kunnes katosi yhtäkkiä. Radion pumpatessa täysillä ja puolen sekunnin mittaisissa pätkissä ei ollut elämys, jonka haluaa kokea uudelleen.
Toki elektroniikkaongelmat lienevät hoidettavissa päivityksillä kuntoon, mutta kiusallisia tällaiset vaivat toki ovat. Ja automaailmassa ne eivät yleensä olleet niin tyypillisiä ongelmia.
Pienistä ongelmista huolimatta Bornista jäi hyvin positiivinen kokemus. Ajotuntuma on hyvä ja tukeva, itse asiassa yksi parhaista tässä hintaluokassa. Pientä lisäpuhtia Cupra-nimen alle olisi suonut. Lisävarusteena sellaista on tarjolla, sillä e-boost –paketti tarjoaa vajaat 30 lisähepoa.
Tuomas Rajala
Kehuja: viileä muotoilu, ajo-ominaisuudet, sisusta
Parantamisen varaa: kosketuskytkinten toiminta, softahaasteet
