Fiat 500 on eittämättä yksi suloisimmista automalleista. Kun pikkuruinen auto varustetaan hybridimoottorilla ja avautuvalla katolla, tulee siitä kaupunkiauto vailla vertaansa.
Vaikka 500:n sisällä on tullut istuttua aiemminkin, pääsee sen pieni koko yllättämään kerta toisensa jälkeen. Kun leveyttä on useampi kymmenen senttiä vähemmän kuin perusautossa, tuntuu ohjaamo siltä, että sinne kuuluisi oikeasti vain yksi kyytiläinen per penkkirivi.
Kun ohjaamon kapeudesta ja ahtaudesta pääsee yli, on luvassa varsin herkullinen pikkuauto. Varsinkin jos kyseessä on avokattoinen versio. Ihan puhtaaksi avoautoksi Fiat 500:sta ei voi sanoa, sillä katto rullautuu sardiinipurkki-henkisesti pois, mutta oven karmit jäävät paikoilleen.
Sardiini tai ei, tuntee 500:n ohjaamossa tuulen tuiverruksen tupeessa, mikä on avoauton pointti. Myöskään kovin reipasta suorituskykyä ei kannata odottaa, sillä voimanlähde ei ole sieltä kaikkein rouheimmasta päästä.
70 hepoa kolmessa kupillisessa
Fiatin sydämenä toimii litrainen ja 3-sylinterinen moottori, joka on niin sanottu kevythybridi. Sähkömoottorin sanotaan avustavan kiihdytyksiä, mutta kovin kouriintuntuvaa lisävoimaa 70-heppaisen bensavaparin menoon ei ole luvassa.
70 hevosvoimaa on juuri niin paljon kuin lukemasta saattaa arvata. Fiat 500 on tolkuttoman nuhainen peli, jonka 0-100 km/h lukemaan tekisi mieli painaa vain ilmaisu: kiihtyy kun odottelet. Jos lukeman haluaa ilmaista numeroina, on se 13,8 sekuntia.
Mutta ei Fiatin kaltaisen auton hienous perustu rivakkaan kiihtyvyyteen, vaan herttaiseen tunnelmaan. Kun 500:lla ajaa kaupan pihaan ja avaa Aku Ankka -henkisen takakontin, kuuluu takaa hellyttävä huokaus.
500 on kaunis kuin karkki. Lapsenpyöreä leikkiauto, jonka nähdessään ei voi olla vihainen. Pyöreät etulyhdyt tuijottavat sieluun kuin söpö Tamagotchi, jota tekee mieli hoivata. Tämä auto ei voi tehdä kenellekään pahaa.
Fiatin ohjaamo on samalla tavalla kauniisti suunniteltu kuin ulkokuorikin. Mittaristo on pyöreä ja vahvasti retroiluun nojaava. Samoin ikkunannostimet ja moni muukin asia. Sisusta on kaunis, kuten muukin auto.
Moottori ei tarjoa kovin suuria elämyksiä, mutta alustassa on potentiaalia kovempaankin kulkemiseen. Ehkä syynä on myös pieni paino ja pituuteen suhteessa oleva raideleveys, mutta Fiatilla on ilo ajella mutkapätkiä katto aukinaisena kesäisessä illassa.
Pieni kuin mikä
Kuten jo todettu, auto on varsin pienikokoinen. Kuskin paikalla suurempi kuljettaja tuntee olonsa klaustrofobiseksi ja ohjastaja on ikään kuin pakotettu istumaan polvet suussa. Säätövaraa kyllä riittäisi ilman takapenkin kyytiläisiä, mutta ratissa ei ole pitkittäissuuntaista säätöä, minkä vuoksi kädet eivät yllä taka-asennosta rattiin saakka.
Säädön puutteista kärsivät suuremmat kuskit muutenkin. Kuskin jakkaraa ei saa säädettyä alemmas, joten ohjaamossa tulee helposti olo, että pää vaikuttaa olevan kattolinjan yläpuolella. Kun kortongin vetäisee pään suojaksi, tekee mieli kyykistyä.
Kaiken lisäksi penkin säätäminen matalammalle tarkoittaa sitä, että hanuri laskeutuu kuoppaan ja takareidet jäävät painamaan penkin reunaan. En tiedä mitä insinöörit ovat ajatelleet muokatessaan istuinta.
Ajoasento ei siis ole pitkillä matkoilla optimaalinen, sillä kaiken lisäksi Fiatista uupuu penkkien väissä oleva käsituki. Mutta ei kyseessä toki olekaan mikään Grand Touring, jolla taitetaan pitkiä taipaleita urheilulliseen tyyliin.
Kontilla ei juhlita
Hehkuttamista ei ole myöskään takamatkustajilla, sillä takapenkki on tehty käytännössä pikkulapsille. Jos aikuinen sattuisi mahtumaan mukaan, ei kenelläkään ole tilan puolesta mukavaa. Takakonttikin on niin pieni, että viikonlopun mökkiruoat tekevät tiukkaa.
Fiat 500 Hybrid on oivallinen auto ihmiselle, joka haluaa itselleen pienen kaupunkiauton, jolla voi nauttia ajamisesta kauniilla keleillä ilman kattoa. Lisäksi hybridinä siinä on mukavasti viherpesua, vaikka kulutuksesta sitä ei juuri huomaakaan. 500 nielaisee helposti lähes 6 litraa yhdistetyssä ajossa. Melko reipas lukema tämän kokoiselle pikkuautolle.
Vaikka Fiatin pikkuautossa on useita kehityksen paikkoja, jää se silti vahvasti plussan puolelle, mikä johtuu varmasti tunnelmasta, avorakenteesta ja rehdistä pikkuautomaisuudesta. Fiatin perusmalli ei luule olevan kokoaan suurempi, vaan luottaa rehellisesti pikkuauton maineeseensa. Ja kun avoauto maksaa uutena alle 19 000 euroa, kannattaa toimia.
Tuomas Rajala
Kehuja: fiilis, ulkonäkö, hinta
Parantamisen varaa: ajomukavuus, ahtaat tilat, mieto suorituskyky
