Puukaasu tunnetaan lähinnä sota-ajan moottoripolttoaineena, jolla paikattiin bensiinin puutetta. Kaasussa on silti potkua pitämään autot liikkeessä tänäkin päivänä. Energianeuvoja Fredrik Ek on vähentänyt oman autoilunsa hiilipäästöjä ajelemalla puukaasun voimalla noin 80 000 km kymmenen vuoden kuluessa. Ajoneuvo ei todellakaan sulaudu tapettiin; Ekin farmari vetää peräkärryä, johon on lastattu noin kahden metrin korkuinen häkäpönttö polttoainetta tuottamaan.
Ek muistuttaa ensi töikseen puukaasun olevan eri asia kuin biokaasu vaikka nämä sekottuvat monien mielikuvissa toisiinsa. Biokaasun energia saadaan metaanista, puukaasun häästä ja vedystä.
Mobiiliin häkäpönttöön mahtuu puuta kertalatauksella noin sadan kilometrin ajoon. Jos auto pakataan etupenkkiä myöten täyteen puuta, kyytiin mahtuu polttoainetta noin tuhannen kilometrin ajoon. Rajoja on kokeiltu myös käytännössä. Ek kertoo erään tuttavansa ajaneen autolla 70 -vuotispäivänsä kunniaksi Hangosta Nuorgamiin 22 tunnissa, mikä tarjosikin näyttöä sekä polttoaineen että kuskin kestävyydestä.
Puukaasusta ei kuitenkaan irtoa energiaa samalla tapaa kuin bensiinistä, minkä myös huomaa ajossa.
- Parhaimmillaan olen päässyt puukaasulla 120 km/h vauhtiin, mutta tämä edellytti pientä alamäkieä ja myötätuulta. Yleensä pöntön voimalla mennään noin kahdeksaakymppiä.
- Kiihtyvyyttä leikkaa tosin tehokkaasti myös peräkärry-häkäpönttö -yhdistelmän paino.
Mitä tahansa kuivaa puuta
Kaasutukseen voi käyttää mitä tahansa kuivaa puuta. Polttoaineen sisältämän energian määrä on kuitenkin suorassa suhteessa puun painoon – mitä raskaampaa puuta, sitä pidemmälle yhdellä pöntöllisellä pääsee. Yhteyden on huomannut myös jokainen puulla lämmittävä. Kaasutuksessa oleva hiilipatja ei saa olla liian paksu eikä liian tiivis, koska kaasun on päästävä virtaamaan patjan läpi. Pönttö ei silti ole ronkeli ruuastaan, vaan puu voi olla hakkeena, paloina tai jopa pieninä kapuloina.
- Viimeksimainituissa onkin se hyvä puoli, että kaasu pääsee tällöin virtaamaan tehokkaasti patjassa.
Ek on joskus kokeillut jäteöljyn sekoittamista puuhakkeeseen. Myös öljy kaasuuntuu pöntössä ja sen erinomainen energiasisältö näkyy heti ylimääräisinä kilometreinä.
- Huono puoli kuitenkin oli se, että öljyn käyttö tukkii helposti laitteessa olevat suodattimet.
Matkojen varrella häkäpöntössä on saatu myös hävitettyä monenlaista jätetavaraa polttoaineen joukossa.
- Esimerkkejä näistä ovat yksi iso, yli-ikäinen karkkilaatikko sekä vauvan vaipat, joista päästiin kätevästi eroon ajon aikana.
Säätö on käsityötä
Ek muistuttaa häkäpönttönsä ja kaasutinjärjestelmänsä olevan käsityönä tehty uniikkilaite, jossa olisi paljon hiottavaa mikäli konseptista haluttaisiin kehittää laajempaan käyttöön ajateltu versio. Esimerkiksi rikastusta Ek säätelee käsityönä eli vivusta vääntämällä.
Asian harrastajat ovat perustaneet puukaasuyhdistyksen, jonka jäsenet ovat vieneet omissa kulkupeleissään kaasutuksen automaatiota pitemmälle. Ekin mukaan konseptista on kehitetty Chrysler Voyageriin toteutettu versio, missä lambda -anturi mittaa pakokaasun jäännöshapen ja optimoi kaasuttimen toimintaa automaattisesti tämän perusteella. Puhdasta palamista on kuitenkin tapahtunut myös käsipelillä.
- Näinkin on päästy tulokseen, missä pakokaasujen hiukkaspäästöt ovat nollassa ja häkäpäästötkin todella alhaiset.
FAQ
Kuten arvata saattaa, peräkärryyn lastattu häkäpönttö on herättänyt melkoisesti mielenkiintoa ja kyselyjä. Tämä on ollut tarkoituskin, sillä ajelu on ollut Ekille samalla kaasutuksen markkinointia. Huomio on ollut hänen mukaansa lähes kauttaaltaan positiivista, tarkastuksia tehneitä poliiseja myöten.
Joskus kyselyitä on tullut niin paljon, ettei omistajalla ole ollut enää puhtia vastata kaikille. Tällaisia tilanteita varten Ek on tehnyt FAQ -lappusia, joista löytyvät vastaukset yleisimpiin kysymyksiin.
Tervaa sivutuotteena
Leipätyökseen Ek on kehitellyt isompia, konttiin pakattavia kaasutuslaitoksia, joissa on tuotettu puukaasua esimerkiksi viljankuivausta varten. Hän näkee isona mahdollisuutena myös puukaasun tuottamisen komponentiksi laajempaan teollisuusprosessiin.
Kaasutusta sisältävien prosessien toteuttaminen ei kuitenkaan ole helppoa ja yksi osa ongelmaa on juuri laitetekniikka. Olosuhteiden säätäminen eri prosessivaiheissa on usein tarkkaa ja säädöissä on huomioitava useiden eri tekijöiden summa.
Kaasutettavan puun on samalla syytä olla kuivaa. Märkää puuta kaasutettaessa syntyy
helposti tervaa, joka likaa pintoja ja tukkii kanavia.
- Iso osa alan yrityksistä onkin hukkunut kaasutuksen yhteydessä syntyvään tervaan.
Muutama toimiva laitos on kuitenkin saatu aikaan ja ideoitakin on paljon. Näiden toteuttamiseen on kuitenkin pitkä matka.
Heikki Jaakkola
Tämä juttu on julkaistu aikaisemmin Nettikone.comissa.
