Volkswagen T-Roc asettuu kokonsa puolesta suosittuun keskikokoisten katumaastureiden luokkaan. Kilpakehässä T-Roc kohtaa mm. Opel Mokka X:n ja Mazda CX-3:n, mutta samalla sen on määrä astua myös rakkaiden konsernisisartensa varpaille. Skoda Karoq, Seat Arona sekä jossain määrin myös Audi Q2 saanevat siis luovuttaa osansa kakusta uuden leikkikaverin lautaselle.
T-Roc rakentuu VW-konsernin laajalti käyttämälle MQB-pohjalevylle, eli samalle, mitä käytetään mm. Golfissa ja Seat Leonissa. Kooltaan T-Roc on suurin piirtein Golfin mitoissa ja se tarjoaakin hieman erilaisen vaihtoehdon Polon tai Golfin ostoa harkitsevalle.
Volkswagen-mallisto on jo hyvän aikaa nauttinut tiukan asiallisesta ja jopa konservatiiviseksi luonnehdittavasta maineesta, johon ei muodoilla hulluttelua ole juurikaan mahtunut. T-Roc tuo nyt odotetun väriläiskän siihen arjen harmauteen, ihan kirjaimellisestikin.
T-Rocin coupemainen ulkonäkö on piristävän erilainen ja totutusta katumaasturimuotoilusta poikkeava. Sulavassa siluetissa on mukana sopivasti sporttisuutta, mutta ei kuitenkaan liikaa säikäyttämään perinteisempään habitukseen tottunutta Volkkaripuritaania. Auton tunnistaa konsernin tuotteeksi jo kaukaa, eli mihinkään yltiöpäisyyksiin ei korilinjojen vedossa ole lähdetty.
Näyttää isommalta kuin onkaan
Varsinkin keulan puolelta katsottuna T-Roc antaa itsestään todellista massiivisemman vaikutelman. Kylkilinjan terävä pokkaus lokasuojien pullistuksineen tekevät T-Rocista kaikkiaan varsin maskuliinisen ilmestyksen. Katumaasturin korkeudesta huolimatta sivuprofiili on kiilamainen ja olemus sen myötä hyökkäävän näköinen.
Pirteän ulkonäön lisäksi T-Rocin ideologiaan kuuluu vahva ja monipuolinen personoitavuus, jonka monet väri- ja varusteyhdistelmät mahdollistavat. Värejä voi valita laajasta valikoimasta ja niitä voi myös yhdistellä, niin ulkopinnoilla kuin sisätiloissakin. Varustetasoja on tarjolla kolme. Perustason lisäksi löytyy rinnakkaiset Style ja Sport, joiden välillä tyyliä tai urheilullisuutta arvostava voi arpoa.
Moottoreita suomen mallistosta löytyy ainakin alkuvaiheessa kolme. Bensapuolta edustaa litrainen ja 115-hevosvoimainen sekä 1,5-litrainen 150 heppainen kone. Automaatti on saatavilla tehokkaamman koneen yhteyteen. Bensamalleja ei ainakaan toistaiseksi ole saatavilla nelivetoisena. Dieselmoottori on niin ikään 150 hevosvoimainen ja aina nelivetoinen. Sen voi valita joko manuaalina tai kaksoiskytkinautomaattina.
Koeajettu yksilö oli juurikin tämä viimeiseksi mainittu neliveto-diesel, jonka vaihteistona toimi 7-pykäläinen DSG. Sport-varusteisena ja muine lisävarustekuorrutuksineen auto edusti T-Roc-malliston tämänhetkistä huippua, joten luonnollisesti sen hintakin pomppasi reilusti yli 40 000 euron. Vakiovarusteisena kyseinen malli kustantaa kohtuulliset 36 727 euroa. Edullisimmillaan etuvetoisen ja 115-heppaisella bensakoneella varustetun T-Rocin saa itselleen reilulla 23 000 eurolla.
Sisäpuolelta tuttuakin tutumpi
Jos auton ulkopuoli onkin ”Volkswagenittain” katsottuna uutta ja jännää, vallitsee sisätiloissa se tuttu ja tiukan asiallinen tunnelma. Saman fiiliksen kokee miltei missä tahansa Volkswagenin mallissa, mikä toisaalta on pettymys, toisaalta riemun aihe. Ergonomia on kuin suoraan oppikirjasta, eikä epäkohtia saatikka mitään hulluttelua kohtaa missään.
Koeajoauton ohjaamossa ei ylimääräisillä väreilläkään juuri mässäilty. Mustan ja vaaleanharmaan sisustan ainoat ”valopilkut” löytyivät punaisista tikkauksista penkkien saumoissa. Tyylikästä, mutta lopulta kuitenkin hieman tylsää. Kojetaulun erivärisillä koristepaneeleilla tunnelman saa helpolla huomattavasti pirteämmäksi.
Ilon aiheita sen sijaan tuottaa laajasti muunneltava, 10,25-tuumainen virtuaalimittaristo. Näyttöä voi helposti muokata oman fiiliksen mukaan, joko navigointi, ekohenkisyys tai urheilullisuus edellä. Mittariston kaverina konsolista löytyy 6,5” näyttö, jonka kautta auton asetuksia sekä multimediaa ohjataan.
Takapenkillä tilaa riittää kohtuu hyvin kahdelle aikuiselle, kolmannen ängetessä mukaan alkaa pikkuhiljaa jo ahdistamaan. Coupe-mallinen peräpää syö tilaa enemmän vasta takakontin kohdalla, joka väistämättä jää matalaksi. Litroissa mitattuna tilaa on nelivetomallissa 392 litraa, mutta tilan mataluus syö sen käytännöllisyyttä tehokkaasti. Etuvetoisissa tilavuutta on 445 litran verran. Perhekäytössä T-Roc palvelee sellaisia, joille tyyli ja elämäntapa menee maksimaalisen käytännöllisyyden edelle.
Ajotilavalikoiden kurimuksessa
Ajettavuudeltaan T-Roc noudattaa samaa linjaa kuin Volkkarit useimmiten. Ajotuntuma on tukeva ja ongelmaton, mutta ei herätä sen kummempia tunteita. Ohjaustuntuma on melko keinotekoisen tuntuinen, mutta toimii arkikäytössä hyvin. 4motion -neliveto on tuttu monesta muustakin konsernin tuotteesta, ja sen yhteydessä T-Rocissa on aina mukana Active Control-järjestelmä, joka sisältää neljä erilaista ajoprofiilia.
Nelivedon toimintaan vaikuttavien Onroad-, Offroad- ja Snow-tilojen lisäksi löytyy erikseen muokattava Offroad Individual. Tähän kun lisää vaihteiston, moottorin ja ohjauksen toimintaan vaikuttavat Eco-, Comfort-, Sport- ja Individual- ajotilat, löytyy räätälöitäviä ajotilamoodeja vähintäänkin riittävä määrä. Lisävarusteena on saatavilla myös aktiivinen alustan säätö.
Sport-mallin turvavarustelu on muista malleista tuttua huttua sisältäen vakiona mm. aktiivisen kaistavahdin, automaattisen hätäjarrutuksen jalankulkijan tunnistuksella, adaptiivisen vakionopeussäätimen sekä väsymyksen tunnistuksen.
