Tämä kaikki muuttuu, kun mallinimen perään lisätään kirjainyhdistelmä ST. Auton sydän löytyy Focus ST:n tapauksessa nokkapellin alta ja alustasta. Pellin alla piilee 2-litrainen bensakone, joka kehittää turboahtimen avustamana tasan 250 hevosvoiman tehot. Maksimivääntö on diesel-koneen luokkaa ja suurin vääntömomentti 360 Nm saavutetaan pienehköksi bensakoneeksi yllättävän alhaisella kierrosluvulla.
Ford on muiden malliensa tavoin kiinnittänyt erityistä huomiota taloudellisuuteen myös ST:n kohdalla. Moottori on EcoBoost-mallinen ja tehokkuudestaan huolimatta se on yllättävän taloudellinen.
250 hevosvoiman tehot eivät siis välttämättä tarkoita janoista luonnetta, vaan Focus ST tyytyy 7,2 litran keskikulutukseen ja CO2-vertailuarvokin on vaivaiset 169 g/km. Täytyy kuitenkin muistaa, että tuollaiset lukemat vaativat keveää kaasujalkaa. Sekalaisessa ajossa 2-litrainen imaisee helposti reippaat 9 litraa sadalla.
Murahtelee ohjaamoon saakka
Tehokkaaksi viritetty bensakone on kieltämättä erinomainen. Moottorissa riittää voimaa kaikilla kierrosalueilla, mutta parhaan suorituskyvyn kaivaminen vaatii silti runsaammin kierroksia. Menohaluja riittääkin sitten punarajalle saakka.
Hapen antaminen kantautuu konepellin alta ohjaamoon, sillä ahdettu kone murahtelee vastustamattomasti heti kun kierroslukumittarissa seisoo yli 3000 kierrosta. Äänimaailma on rouhea myös ulkopuolella ja tunnelma on yllättävän kisamainen, vaikka Focus ei ulkoa vaikutakaan suoranaiselta rallipeliltä.
Ulkonäköä on kuitenkin paranneltu normaaliin Focus-malliin verrattuna. Aerodynamiikka on normaalimallia parempi ja lukuisat pienet yksityiskohdat erottavat ST:n laimeammista versioista. Kokonaisuuden kruunaa tyylikkäästi takapuskurin keskelle sijoitettu tuplavaimennin, joka on persoonallinen ja näyttävä yksityiskohta.
Etuvetoiseksi ylitehokas ST vetelee kiihdytyksissä rajusti ja ilmiötä lisää entisestään nastarenkaiden tiehen raiskaamat urat. Focuksen kanssa saakin olla tarkkana kovemmissa kiihdytyksissä, sillä auto soutaa levottomasti puolelta toisella. Ilmiö on tuttu myös muista tehokkaista etuvedoista.
Pitoa ei talvikelillä luonnollisesti ole riittävästi, mutta tällaisilla tehoilla tilanne ei juuri parane kesäkuivallakaan. 250 hevosvoimaa on etuvetoiselle autolle lukema, joka on hyvin hankala siirtää tien pintaan ilman pito-ongelmia.
Järki ja autoilu eivät kuulu yhteen
ST:n tehojen laittamisessa etuvetoiseen autoon ei ole käytännöllisesti ottaen mitään järkeä, mutta juuri se tekee Focus ST:stä niin hauskan auton. Järki ja autoilu kun eivät kovin usein ole kovinkaan kiinnostava yhdistelmä.
Pykälät runnotaan sisään kuusilovisen manuaalin turvin ja hyvä niin. Focus ST:n kaltaiseen rallitunnelmaa huokuvaan sporttiin ei automaattiaski tuntuisi kovin luontevalta valinnalta. Laatikon toiminta on tarkkaa ja tuntuma on jämäkkä.
Sporttinen linja jatkuu myös ohjaamossa ja kojelautaa koristaakin kolmen lisämittarin kokonaisuus, josta löytyvät mittarit ahtopaineelle, öljynpaineelle ja lämpötilalle. Ne ovat tehdasvalmisteisessa autossa informaatioltaan toissijaisia, mutta luovat kuitenkin vaikutelmaa ajajan autosta. Mm. ahtopaineen heilahtelua on mukava seurailla kiihdytyksissä.
Kisamaiset ovat myös Recaron valmistamat sini-mustat kuppi-istuimet. Jakkarat ovat tuttua Recaro-laatua ja ne ovatkin leveäselkäiselle tiiviit. Mutta eihän penkkejä olekaan luotu yli satakiloisten karpaasien, vaan pienikokoisten rallimiesten mittojen mukaan.
Sisusta poikkeaa tavallisesta Focuksesta sporttiratin, ST-logojen ja takapenkkien verhoilun osalta. Keskikonsolista ja ratista löytyy kaikki tarpeellinen ja vähän enemmänkin. Nappien ja painikkeiden määrä varsinkin keskikonsolissa turhan runsas.
Sporttialusta toimii erinomaisesti
Moottorin ohella toinen kulmakivi on alusta, joka on viritetty urheilullista ajoa silmällä pitäen. Se on hieman pintakova ja kohtuullisen jäykkä, mutta ei kuitenkaan koliseva. Huonolla talvikelilläkään kyyti ei ole liian tärisevää ja kovaa.
Ford on tehnyt viimeiset vuodet erinomaisia alustoja, eikä Focus ST onneksi tee poikkeusta. Alustan syvällisempi testaaminen rajoittuu ainoastaan talvikeliin, mutta ainakin lumella alusta toimii eleettömästi ja tarkasti.
Focus ST:n kohdalla on Fordin mukaan panostettu juuri kaarreajoon ja autossa onkin käytössä dynaaminen kaarreajon hallintajärjestelmä, joka tasapainottaa moottorin tehoa ja jarruvoimaan etupyörien välillä jatkuvasti. Lisäksi ohjaus on tehty nopeaksi, jotta liikenneympyrän ajaminen onnistuu irrottamatta otetta ratista. Nopeudesta on hyötyä myös urheilullisessa ajossa.
Takapenkkiläiset ahtaalla
Sisätilat ovat etupenkeillä hyvät, mutta takapenkkiläiselle tilaa saisi olla enemmän. Kuppi-istuimet todennäköisesti syövät tilaa normaalimalliin verrattuna ja takapenkillä tulee aikuiselle ahdasta. Sama pätee lastenistuinten kanssa.
Takakontti sen sijaan on tilava ja se imaisee sisäänsä helposti isommankin määrän tavaraa. Hintakaan ei ole pilvissä, sillä sporttinen farkku irtoaa halvimmillaan karvan alle 40 000€:lla. 5-ovisen ST: hinta puolestaan jää alle 39 000€:n mikä on vaikkapa VW Golf GTI:hin verrattuna reippaat 6000€ edullisempi.
Auton luulisi löytävän ostajakuntansa myös kotimaasta, sillä käytännölliset Härmäläiset rakastavat farmareita. Kun samaan pakettiin laitetaan vielä iso kasa suorituskykyä, luulisi farkku-ST:n olevan omiaan tehokasta ja kohtuullisen hyvillä tiloilla varustettua autoa etsiville.
Tuomas Rajala
Kehuja: moottori, alusta, tunnelma, kookas tavaratila, hinta-laatu -suhde
Parantamisen varaa: takapenkkiläisten tilat
