Autokanta sähköistyy kovaa vauhtia ja ehkä järkevimmät vaihtoehdot löytyvät tällä hetkellä polttomoottorin ja sähkön yhdistelmistä. Tähän reseptiin luottaa myös plug-in hybridi Kia Niro PHEV.
Täyssähköautojen suhteen keskustelu alkaa olla jakaantunut rajusti kahteen leiriin. Toisaalla ovat sähköautoilun puolestapuhujat, jotka ovat työntäneet päänsä pensaaseen sen suhteen, että maailma ei vielä oikeasti ole valmis sähköautoilulle pidemmillä siirtymillä.
Toisessa ääripäässä ovat polttomoottoriautoilun kannattajat, jotka eivät ole edes kokeilleet sähköautoa, saati haluavat sitä tehdä. He eivät puolestaan tiedä mistä jäävät paitsi, sillä sähköauton jälkeen polttomoottorilaitteet tuntuvat antiikkisilta.
Totuus voikin löytyä molempien maailmojen yhdistämisestä, sillä pistokehybridimalleissa on varsin paljon järkeä. Ne yhdistävät sähköllä toimivan kaupunkiauton ja pitkiin taipaleisiin paremmin soveltuvan polttomoottoriauton.
65 kilsaa sähköllä
Pistokehybridi Niro PHEV:lle Kia lupaa 65 kilometrin toimintasäteen pelkällä sähköllä. Se on perua 8,9 kWh:n akkupaketista. Tuolla kapasiteetilla hoiteleekin suuren osan kaupunkiajelusta ja työmatkailusta.
Ahkeralla lataamisella Nirolla ei tarvitse juurikaan bensapumpulla vierailla ja ajaminen muuttuu monen muun plug-in hybridin tavoin eräänlaiseksi peliksi, jossa ultimaattinen palkinto on tankkaamisen välttäminen.
Yksi ongelma plug-in hybridien kohdalla on pikalatausmahdollisuuden puuttuminen. Tällä hetkellä markkinoilla olevan sukupolven plugarit eivät tue pikalatausmahdollisuutta. Kian mukaan tämä johtuu siitä, että pikalataukselle ei ole pienen akkukapasiteetin vuoksi tarvetta. Käyttäjän näkökulmasta asia on kuitenkin toisin.
Pikalatausmahdollisuus tekisi plug-in hybridistä vieläkin käyttökelpoisemman, sillä kauppareissun aikana 8,9 kWh:n akun saisi tuupattua helposti täyteen. Nyt virtaa joutuu odottelemaan nopeimmalla lataustavalla kolme tuntia ja perinteisellä pistotulppaan soveltuvalla laturilla sitäkin pidempään.
Sähköistetyt autot ovat monella tapaa erittäin päteviä kulkupelejä, mutta liian hidas latausmahdollisuus heikentää niiden kilpailukykyä perinteisiin polttomoottoreihin verrattuna. Jos autoon saa ”tankattua” riittävästi virtaa varttitunnissa, ovat selitykset liian pitkästä odottelusta selittelyä.
Perinteinen, mutta hyvä
Ajokokemuksena Niro PHEV on edelleen erinomainen. Sähkömoottorin tuoma voimantunne on hyvä ja Kian suorituskyky muistuttaa polttomoottoripuolen urheilullisempia malleja. Se onkin asia, mikä sähköistyvässä autoilussa jaksaa hämmästyttää kerta toisensa jälkeen.
Niro PHEV edustaa monessa suhteessa melko perinteistä autoilua. Se muistuttaa bensakäyttöistä Niroa ja hallintalaitteet näyttävät samalta kuin missä tahansa muussa autossa. Sähköisyyttä ei ole lähdetty korostamaan liiaksi, vaan PHEV tuntuu olevan lähinnä porttiteoria sähköisempään maailmaan.
Sähköllä huristellessa Niron tuntuma ei ole Teslamainen. Sähköautoilun uranuurtajana toimineen Teslan ajaminen kun vaatii uuden ajotavan opettelua. Kun jalan nostaa jenkkiauton kaasupolkimelta, tulee päälle reipas moottorijarru, joka pysäyttää auton maantievauhdistakin melko nopeasti. Nirossa jarru ei toimi samalla tavalla.
Bensiini- ja sähkömoottorin yhteispeli on saumatonta, mutta hieman yllättäen polttomoottorin käynnistymisen huomaa ohjaamossa heti. Jostain syystä äänieristys konehuoneesta ei ole monen muun automallin tasolla, vaan sepelimyllyn käynnistymisen kuulee selvästi. Eihän siitä haittaa ole, mutta hienostuneempi startti olisi ehkä suotavaa.
Pieni sporttisuus ei olisi pahitteeksi
Ajotuntumaltaan Niro ei yllä samalla tasolle konsernin hienostuneempien automallien kanssa. Jos sitä vertaa vaikkapa Ceed-perheeseen, on ero yllättävän suuri. Niro tuntuu arkisemmalta. Erityisesti penkit ovat lankkumaisemmat ja mukavuuspainotteisemmat. Pieni sporttisuus ei olisi Nirossakaan pahitteeksi.
Varustelultaan Niro PHEV on samalla viivalla muiden Kia-mallien kanssa. Siitä löytyy mukautuva vakionopeudensäädin, aktiivinen kaistavahti, hätäpysäytysjärjestelmä ja hyvät liitäntämahdollisuudet.
Sisätiloiltaan Kia Niro edustaa hyvää perustasoa, mutta katumaastureista tuttu haaste piilee tavaratilan koossa. Takaistuimet ylhäällä se on vaivaiset 324 litraa, mikä ei ole kovin paljon suurempi, kuin vaikkapa Toyota Yariksessa.
Hinnoittelultaan plug-in hybridi on verrattain kallis, etenkin kun sitä vertaa tavalliseen hybridimalliin. Hintaeroa kaksikon välillä on 8600 euroa, mikä on kohtuullisen reippaasti. Toisaalta Niro on yksi markkinoiden huokeimmista lataushybrideistä Hyundai Ioniqin ohella. Ja plug-in hybridillä saa auton käyttökustannukset painettua alas.
Tuomas Rajala
Kehuja: toimintamatka sähköllä, toimiva voimalinja, ajettavuus
Parantamisen varaa: konehuoneen äänieristys
