TAUSTAA
Mini on klassikkojen klassikko, joka valmistuttuaan vuonna 1959 herätti laajaa kohua. Jos ajettelee sen aikakauden autoja, olihan se mullistava. Ensinnäkin sen koko hämmästytti - miten tuollaiseen koirankoppiin voi ylipäänsä mahtua? Tekniikassakin oli monia uutuuksia, joita ei tuotantoautoissa tuolloin juuri nähty - etuveto ja moottori edessä poikittain. Ajettavuus oli myös kohdallaan - 60-luvulla autolla voitettiin jopa MM-ralleja.
ENSIVAIKUTELMA
Ulkoasu ei ole juurikaan vuosien saatossa muuttunut. Auton ikää on siten mahdoton arvata. Mini on joka tapauksessa sympaattinen ilmestymä ja herättää varmasti keskustelua kanssaihmisten keskuudessa - missä ikinä sillä liikkuukin.
Kulmikkaat takavalot ja rekisterikilven valon suojus, sekä ennenkaikkea
Penkit ovat harmaalla plyysillä päällystetyt ja kohtuullisen mukavat. Ajoasento sitä vastoin on italiaslaistyyppinen - polvet koukussa ja ratti kuorma-automaisesti pystyssä ja kuljettajan sylissä.
Kolme mittaria sijaitsee kolmipuolaisen ratin takana - mustapohjaisina ja pyöreinä ne ovat selkeälukuiset.
Hallintalaitteiden sijoittelu on täysin omalaatuinen. Ryypyn nuppia saa hakea ja löytyyhän se keskikonsolista puhaltimen ja ajovalojen katkaisimen vierestä!
AJOSSA
Ensi kertaa liikkeelle lähdettäessä huomaa leveiden renkaiden vaikutuksen tehostamattoman ohjauksen vaatiman voiman käytön muodossa. Kulmikkaasta muotoilusta huolimatta autosta näkee hyvin ulos, eikä auton hallinta tuota mitään ongelmia vieraallekaan kuljettajalle. Ainoastaan tuo gorilloille suunniteltu ajoasento aiheuttaa epämukavuutta.
Ohjaus on erittäin nopea ja tunnokas. Leveät renkaat ovat uraherkät ja kuluneella tienpinnalla suuntaa saa korjailla vähän väliä. Sileällä tiellä meno on maukasta ja ohjaus kevenee vauhdin myötä.
Vaatimattomasta tehostaan huolimatta, Mini on terhakan oloinen pikku pörisijä. Lyhyt akseliväli aiheuttaa epätasaisella pinnalla pientä pompottelua. Alusta on erittäin kimmoisa ja sovelias jopa urheilulliseen kanttailuun. Leveiden renkaiden pito ei lopu kesken.
Lämmityslaite on erittäin tehokas ja autolla pärjää varmasti jopa Suomen talvessa.
Ajokokemus on kokonaisuutena positiivinen, jopa siinä määrin että mieleen jää tietynlainen polte ajaa Minillä uudestaan.
Etutilat ovat ihan kohtuulliset kahdelle. Tähän yksilöön on joku tehnyt erittäin laadukkaan kaiutinasennuksen, joka aiheuttaa vaikeuksia autosta ulos poistumiseen.
Takapenkille on liki mahdoton kömpiä, kun selkä ottaa kiinni kattoon, eikä polvet tahdo nousta tarpeeksi ylös. Mutta kun sinne on kerran päässyt, niin tilan voi todeta jopa 184 -senttiselle täysin riittäväksi. Pää ei osu kattoon, ja jalkatilaakin on kohtuullisesti. Takapenkki on sen verran korkealla, että jaloille on mukavasti tilaa etupenkkien ollessa vielä kohtuullisissa säädöissä.
Matkatavaratila on veikeä, sillä luukku on alareunastaan saranoitu. Kuuleman mukaan tilan riittävyyttä on kokeiltu ahtamalla sinne aikuinen mies.
Turvavarusteista mainittakoon se ainoa, eli pehmustettu ohjauspyörä. Eikä autossa paljoa muuta sitten olekaan hyvälaatuisia hifejä lukuunottamatta. Takasivuikkunat aukeavat saranoistaan.
TEKNISET TIEDOT:
Teho: 51 hv / kW
Vääntö: ei tiedossa
Huippunopeus: ei tiedossa
Kiihtyvyys 0-100 km/t: ei tiedossa
Kulutus: noin 5 litraa sadalla kilometrillä
YHTEENVETO
Kuusitoistavuotias Mini on kunnoltaan erittäin vakuuttava. Sisusta on lähes uudenveroisessa kunnossa, ja kori on ruosteeton.
Auto henkii nostalgiaa ja se erottuu taatusti joukosta. Kokonaisuutena ehdottomasti tutustumisen arvoinen auto, jos vaan ottaa huomioon varusteiden vähyyden ja niiden vaikutuksen ajo-ominaisuuksiin.
