Mercedes-Benz toi ensimmäisen C-sarjan markkinoille vuonna 1993. Auto oli pikku-Mersun eli 190:n jälkeläinen.
Alusta lähtien Mercedeksen tavoitteena on ollut tarjota pikku-Mersulla ja nyt jo viiden sukupolven ajan C-sarjalla dynaamisemman ajokokemuksen kuin isompi E-sarja tarjoaa.
Tämä urheillullisemman ajokokemuksen tavoite juontaa juurensa pahimpien kilpailijoiden malleihin, jotka ovat BMW 3-sarja ja Audin A4.
Asiallisen kokoinen perheauto
Uusi C-sarja tarjoaa myös uusimmassa painoksessaan erinomaiset elementit perheautoiluun, vaikka uuden Ceen mitat ovat edelleen selvästi pienemmän kuin E-sarjassa.
Tavaratilassa on perusasennossa ihan mukavasti kokoa (490 litraa) ja laajentaminen sujuu laskemalla takaselkänojat alas, jolloin tavaratilan pohja on mukavan tasainen (1510 litraa).
Tavaratilan pohjan alta löytyy lisätilaa pikkutavaroille ja Mesen perinteinen kokoontaitettava muovikori vaikkapa kauppareissun apuvälineeksi.
Takaistuimelle mahtuu mukavasti isokokoisen kuskin taakse, vaikka ylimääräistä tilaa ei pituussuunnassa hirveästi pitkäjalkaiselle ole. Kaksi aikuista mahtuu siis hyvin ja oletettavasti myös uutta C-sarjaa nähdään edelleen taksissa, vaikka monet taksi-isännät vaihtavat nyt ajokalustoaan sähköautoiksi.
Tyylikäs ohjaamo ja muokattava ajokokemus
Ohjaamossa näkymä on kuin uudessa Mercedes EQE:ssä, kun Mersun sähköautoon ei ole ottanut mukaan kojelaudan sisään integroituja näyttöpaneeleita.
Tämä koeajoauton vaihtoehto, jossa kuskin edessä on mittaristona toimiva vaakanäyttö ja keskellä kojelautaa on pystysuuntainen näyttö, on siis niin uuden C-sarjan kuin uuden EQE:n vakioasetelma.
Se tarjoaa tyylikkään, toimivan ja ennen kaikkea muokattavan kokonaisuuden, vaikka ei toki loistokkuudessa vedä vertoja EQE:n kojelautaan integroiduille näytöille.
Mittaristonäyttöön voi vaihtaa ohjauspyörän kytkimistä erilaisia näkymiä sporttisesta navigaattorin karttaan. Laajoista muokkausmahdollisuuksista voi olla montaa mieltä ja niiden hyödyntäminen voi jäädä käyttäjätasolla vähäiseksi, mutta Mercedeksen tarjoamaan ylelliseen tunnelmaan ne sopivat kuin nenä päähän.
Myös keskiruudun grafiikasta sekä käytettävyydestä voi jakaa kehuja, vaikka toki on hyvä mainita, että ruudun kaikkien ominaisuuksien hyödyntäminen vaatii perehtyneisyyttä.
Kuskin kannalta tärkein elementti löytyy ruudun vasemmasta alareunasta perinteisenä keinukytkimenä. Tästä Dynamic-napista kuski valitsee neljän ajoasetuksen väliltä, jotka ovat Eco, Comfort, Sport ja Individual.
Business-varusteltuun koeajoautoon kuuluu vakiona Madallettu Agility Control -alusta, johon kuuluu selektiivinen iskunvaimennus. Se tuo omalta osaltaan ajamiseen eri ajo-ohjelmilla oman pikantin lisämausteensa. Auto tuntuu myös alustan osalta todella erilaiselta, kun ajaa Sportilla tai vastaavasti Comfortilla.
Ei sporttinen ajettava mutta erittäin toimiva
Koeajoauto on mallia kevythybridi. Tarjolla on myös ladattava hybridi sekä bensiininä että dieselinä.
Tässä C 200 -kevythybridissä on 1,5-litrainen 204-hevosvoimainen bensiiniturbo ja lisäboostia antaa 20-hevosvoimainen sekä 200 newtonmetrin sähkömoottori. Sen avulla kulutusta painetaan pienemmäksi, mutta se antaa myös lisävoimaa ajoon.
Ajaminen uudella C-sarjalla on nautinto. Auton yhdeksänportainen vaihteisto yhdessä kevythybridjärjestelmän sähkömoottorin sekä nelisylinterisen pikkuturbon kanssa tarjoaa todella pehmeät vaihdot ja saumattoman ajokokemuksen.
Ei kokemusta voi sähköauton tarjoamaan pehmeyteen verrata, mutta ei kaukana olla. Kyllä sähköavusteinen polttomoottoriauto kehittyy edelleen myös ajokokemuksen saralla, kun kehitystyöhön laitetaan paukkuja.
Edes Sport-ajomoodilla ei uutta C-sarjan farkkua kevythybridinä voi kehua sporttiseksi, mutta ajaminen on kaikilla ajomoodeilla erittäin mukavaa mutta täsmällistä.
Sportilla reagointi on tietenkin nopeimman tuntuista. Eco-moodissa ajotuntuma on omaan makuuni turhan nihkeää, mutta sillä ajaessa ei ainakaan tee kovin helposti äkkinäisiä kiihdytyksiä, jolloin tavoitteena oleva polttoainelaskun säästö pitäisi toteutua.
Tällaisen reilu 1600 kiloa painavan automaattivaihteisen yli 200-hevosvoimaisen kevythybridifarmarin kulutuksen luvataan jäävän sekalaisessa ajossa seitsemään litraan sadalla.
Todellisuudessa voi taloudellisella ajotyylillä ajava jäädä sekalaisessa ajossa reippaasti alle seitsemän litran, mutta toki pelkkää kaupunkiajoa harrastavan kannattaa varautua suurempiin kulutuslukemiin.
Yhteenveto
Kokonaisuutena uusi Mercedeksen C-sarjan farmari tyylikäs ja toimiva kokonaisuus. Autolla on erittäin mukava ajaa hyvän ajoergonomian, alustan, ohjauksen sekä saumattomasti toimivan voimalinjan ansiosta.
Paljon lyhyitä matkoja ajavan ja kotilatausmahdollisuuden omaavan kannattaa suunnata katse ladattavaan hybridiin.
Toimittaja ja kuvaaja: Antti Liinpää
Kehuja: voimalinja, tilat, ajettavuus, tyylikkyys, laatutunnelma
Parannettavaa: matalat kulutuslukemat vaativat maltillista ajotyyliä, eikä seitsemän litraa sadalla ole mikään suuri saavutus 2020-luvulla
