Renault Clion uusi mallisukupolvi on parin vuoden ikäinen, joten juuri uusittuihin kuoriin on tuotu lähinnä uusi voimanlähde. Clio E-TECH hybridin kodalla se on vapaasti hengittävän bensiinimoottorin ja kahden sähkömoottorin yhdistelmä.
Clion kanssa samoista ostajista kilpailee käytännössä koko B-segmentti, eli VW Polo, Seat Ibiza, Hyundai i20, Toyota Yaris, Kia Rio ja niin edelleen. Käytännössä jokaisella merkillä on tuoda peliin oma ehdokkaansa, joten vääntö on luonnollisesti tiukkaa. Tässä porukassa Clio on varsin varteen otettava ehdokas, etenkin hybridiversiona.
Konepellin alta löytyy 1,6-litrainen bensamylly, joka itsessään kehittää 91 hevosvoimaa. Teholukema on vastaava kuin bensakoneisessa TCe 90-mallissa, mutta hybridissä teho syntyy 4-sylinterisestä moottorista. Bensaturbossa moottori on 3-sylinterinen.
Sähkömoottorit puolestaan vastaavat 49 hevosvoiman tuottamisesta, joten yhteismäärä nousee pikkuautolle mukavaan 140 hevosvoimaan. Vääntöä peliin tuodaan 205 Nm. Itse asiassa toinen sähkömoottoreista toimii lähinnä starttina ja generaattorina. Akkupakettia ei voi ladata piuhalla, vaan järjestelmä on ns. kevythybridi.
Monimutkainen vaihdelaatikko
Vaihteistona toimii Renaultin kilparadoilla kehittämä monitilavaihteisto, joka löytyy myös muista Renaultin E-TECH -versioista, kuten Meganesta. Polttomoottorin vaihteistossa ei ole lainkaan kytkintä. Järjestelmä valitsee sähkömoottorien ja polttomoottorin vaihteista ajotilanteeseen sopivimman. Vaihtoehtoja on 15 erilaista.
Renaultin järjestelmä kuulostaa varsin monimutkaiselta ja sitä se itse asiassa onkin. Sen perusteet on luotu merkin F1-tallin uumenissa ja sittemmin tuotu osaksi tavallisia automalleja. Käyttäjälle homma on kuitenkin simppeliä, vaihteisto tekee mitä tekee, eikä kuski huomaa sisuksissa tapahtuvia prosesseja.
Clion tehoreservi on riittävä, sillä 140 hevosvoimaa tuntuvat ratissa pirteältä. Erityisesti ohituskiihtyvyyden suhteen, sillä 80–120 km/h –kiihdytys sujuu 6,9 sekunnissa. Paikaltaan sataseen menee hieman pidempään, 9,9 sekuntia.
Mikään raketti Clio ei paikaltaan ole, sillä tällä tehoreservillä varustettuna on olemassa melko selvästi ripeämpiäkin automalleja. 140 hevosvoiman tehoilla kiihtyvyydestä saadaan nipistettyä helposti jopa pari sekuntia Renaultiin verrattuna.
Pieni määrä bensaa riittää
Clio E-TECH Hybridin edut perustuvat pitkälti toki kulutuksen optimoimiseen. WLTP-mittaustavan mukainen vertailuarvo on 4,3–5,1 litraa sadalla, mikä on selvästi bensaturboa vähemmän. Sähkömoottorit siis säästävät bensapumpulla selvästi.
Renault Clio näyttää jälleen kerran, että nykyiseen pikkuautoluokkaan saadaan mahdutettua varsin mukavasti suuremman auton fiilistä ja ominaisuuksia. Clio on vakaa ajettava, eikä sisätiloistakaan tarvitse välttämättä tinkiä.
Suurin ero luokkaa suurempaan malliin löytyy tavaratilasta, joka on hybridimallin kohdalla 301 litraa. Hybriditekniikka nielaisee perus-bensakoneeseen verrattuna 90 litran tilan. Sinne ei siis mahdu lasten harrastusvälineitä määrättömästi, mutta kauppareissut toki hoidetaan ihan kunnialla.
Sisätiloiltaan Clio on pätevä. Keskikonsolia hallitsee kookas näyttö, jonka kautta ohjaillaan käytännössä koko järjestelmää äänentoistosta ajotilaan ja niin edelleen. Kosketusnäyttö on toimiva ja mukavan intuitiivinen. Langattomat liitännät ovat kattavat ja toimivat.
Ajomukavuus on Cliossa kohdallaan ja siitä on hankala löytää kovin suurta moittimisen paikkaa. Toki tämän kokoluokan autot eivät ole äänieristyksen näkökulmasta sieltä kaikkein hiljaisimmasta päästä, mutta sama ominaisuus leimaa toki koko luokkaa. Toinen leimallinen piirre on hieman kova alusta.
Clio on tiiviisti ilmaistuna tasapainoinen kokonaisuus, jonka jokainen osa-alue täydentää toistaan. Muodollisesti pätevä, sisustaltaan viihtyisä ja teknisesti vakuuttava ovat sanayhdistelmät, joilla Clioa mielellään kuvaa. Vielä kun kasaan lisätään maltillinen kulutus, on Renault järkivalinta.
Tuomas Rajala
Kehuja: toimiva tekniikka, ohituskiihtyvyys, varustelu, sisätilat
Parantamisen varaa: pykälän liian kova alusta
