Coupé on termi, joka oikeassa ja alkuperäisessä merkityksessään kätkee taakseen keveän, kaksiovisen ja kaksi- tai useampipaikkaisen henkilöautomallin. Usein oikeiden coupéjen tapauksessa tähän yhdistetään vielä matalahko kattolinja, pitkä keula, lyhyt etuylitys, pidempi takaylitys ja sellaisia asioita kuten B-pilarittomuus tai vaikkapa karmittomat ikkunat vaikka viimeksi mainitut eivät olekaan pakollisia elementtejä.
Viimeiset vuodet ja vuosikymmenet ovat kuitenkin jostain käsittämättömästä syystä aiheuttaneet melkoisen deflaation tuolle termille. Homma on lähtenyt täysin käsistä autotehtaiden nimettyä viisiovisia, viistoperäkorisia katumaastureita coupéiksi, vaikka ei sitä edeltänyt neliovisten sedanien kuten Volkswagen Passat CC:n kutsuminen coupéksi ollut sekään oikein.
Alunperinhän koko hullutus alkoi Suomessa jo 1990-luvun lopulla ensimmäisen sukupolven Renault Meganésta, jossa viisiovinen, viistoperäkorinen perusperheauto nimettiin täällä Coupéksi niin että tuo teksti piti merkitä ihan kromikirjaimin auton C-pilariin todistamaan asiaa.
Siinä se sitten luki, perheauton takaoven takana, juuri ennen yläreunastaan saranoidun takaluukun saumaa.
Tämän jutun kirjoittaja lähestyy 50. ikävuottaan muutaman vuoden kuluttua, mutta siinä mielessä ennen oli kaikki paremmin, ettei viisiovisia viistoperiä kutsuttu minun lapsuudessani coupéiksi. Ottakaa tästä ilmainen vinkki.
Kauneuden äärellä
Mutta Mercedeksen uusi CLE on ihan oikea coupé. Se on nyt korvannut saksalaismerkin mallistossa niin pienemmän C-sarjan coupén kuin E-sarjan kaksiovisenkin painoksen. Ilmeisesti Mercedeksellä nähtiin myyntimääriltään marginaalisen ja edelleen supistuvan autoluokan kohdalla syytä järkeistää ja siis tässä tapauksessa supistaa mallistoa.
CLE:n ulkonäölliset erot edelliseen C-sarjan coupéen ovat yllättävän pienet, vaikka auto on kokonaan uusi perusrakennetta myöden.
Ikkunalinja nousee C-pilaria kohti aivan kuten ennenkin, vaikka itse ikkunalinjan takaosan taite on muuttunut muodoltaan täysin. Nyt ikkunalinjan alalaita jatkuu sivuikkuna-auton loppuun, ja ikkunan yläkarmista tuleva mattakromilista kulkee ikään kuin sen alle.
Keulan muodot ovat enemmän kotoisin nykyisestä C-sarjalaisesta, vaikka takapäästä on taas helpohko löytää viittauksia E-sarjalaiseen.
Linjat ovat yksinkertaiset, pelkistetyt. Silti niissä on vaakasuuntaista liikettä kyljen pokkauksista alkaen, vaikka juuri mitään tarpeetonta tai liioiteltua muotoihin ei ole tungettu tai edes piilotettu.
Toistaiseksi kaksi vaihtoehtoa
CLE-malliston kauppaaminen alkaa kahdella voimalinjalla. Kummankin perustana on kaksilitrainen, nelisylinterinen bensaturbo, joka on yhdistetty 48-volttiseen kevythybriditekniikkaan.
Teholtaan pienempi CLE 200 on 204-hevosvoimainen ja se kyljessä avusteleva sähkömoottori 23-hevosvoimainen. Väkevämpi CLE 300 puolestaan 258-hevosvoimainen, josta nin ikään 23 hevosesta vastaa sähkövoimalinja.
Kaksisatasen tapauksessa vääntömomentiksi ilmoitetaan 320 newtonmetriä, isomman version kohdalla lukema on tasan 400 Nm,
CLE:t ovat tänne tulevissa malleissa aina nelivetoisia ja automaattivaihteisia. Myöhemmin ryhmään tuodaan mukaan vieläkin väkevämpiä AMG-malleja ja myöhemmin tänä vuonna esitellään myös CLE:n avoversio.
Sivuvaikutukset: pulssin lasku
CLE:tä voi mielessään käsitellä täysin omana mallisarjanaan, mutta mielikuvatasolla se kuitenkin linkittyy Mercedeksen tavanomaisen perheautomalliston kaksioviseksi painokseksi.
Niinpä kaikki tutut Mercedeksen nykyautojen elementit ovat hyvin läsnä ja tavoitettavissa. Vaikka kyyti ei ole aivan yhtä ylellistä kuin hienossa S-sarjassa tai yllä aivan nykyisen E-sarjan seesteisyyteen, ei CLE kuitenkaan ole ajokokemuksena tavanomainen.
Se tuntuu yhtä laadukkaasti valmistetulta kuin sinänsä erinomainen C-sarjalainenkin, mikä tarkoittaa että myös CLE:llä on taipumus rauhoittaa kuljettajansa. Auton ajaminen on kevyttä ja helppoa, ja joka asiassa korostuu tietynlainen vaivattomuus.
Kun itse suoritukseen ei tarvitse keskittyä enempää kuin on tarpeen, alkaa CLE myös laskemaan kuljettajansa pulssia ja stressitasoa ratin takana, melkeinpä liikennetilanteen ärsyttävyydestä tai kuormittavuudesta riippumatta.
Vaikutus ei ole aivan yhtä selkeä ja voimakas kuin suuremmissa Mercedeksissä, mutta se on olemassa ja tunnistettavissa.
Hyvä, vaan ei mieleenpainuva
CLE:n tapauksessa asioiden oikein ja hyvin tekemisen vastapuolena on tietynlainen steriiliys. Vaikka alla on kuvankaunis coupé hyvällä ajettavuudella ja asiallisella, joskaan ei kiihkeällä suorituskyvyllä, on kokemus lopulta hieman insinöörimäinen.
Eikä millään pahalla edes Mercedeksen insinöörejä kohtaan: CLE Coupé on varmasti auto, jollainen Stuttgartissa on haluttu tehdä ja siinä mielessä lopputulos on hyvin onnistunut.
Tämän tyyppisen sielun löytää mielellään vaikkapa C-sarjan sedanista tai farmariversiosta, mutta CLE ei ehkä erotu näistä tarpeeksi sillä osa-alueella, jolla juuri alle 70 000 euron tietämistä alkavan hintaluokan kaksiovisia autoja yleensä valitaan.
Tässä mielessä CLE ei erotu kovinkaan paljoa juuri mainituista C-sarjan moniovisemmista versioista, eikä sille kehity omaa identiteettiä. Tämä ei tarkoita, että auto olisi mitenkään huono, ei missään nimessä.
Se on hyvin mercedesmäinen. Se tekee sille asetetut tehtävät erinomaisen hyvin, ja nousee hyvin omalle tasolleen.
