Audin tehohirviön kyytiin hyppäämisen jälkeen ei ole pienintäkään epäselvyyttä, mikä tekee RS7:stä poikkeuksellisen auton. Nokalla mouruava 4-litainen V8 on sen sielu, joka syöksee tulta ja tappuraa.
Ahdettu kahdeksikko loihtii ilmoille 560 ukkosen lailla pauhaavaa hevosta ja 700 Nm:n edestä juurevaa vääntöä. Huipputehot saavutetaan 5700 kierroksen jälkeen, mutta maksimivääntö on käytössä jo 1750 kierroksen kohdalla.
Koska huippuvääntömomentti tehtaillaan hyvin alhaisella luvulla, on RS7:n ajaminen silkkaa nautintoa. Kaiken lisäksi maksimivääntöä riittää 5500 kierrokseen saakka, joten ratin takana ei tarvitse juuri miettiä mikä pykälä tuvassa on.
Järjetön tehoreservi repäisee tuntuvasti kun RS7:n lappu polkaistaan lattiaan. Pari tonnia painava möhkäle ampaisee viivalta niin rivakasti, että tottumatonta hirvittää.
Taakse jää koko BMW:n M-sarja
7-sarjalainen on kookas tapaus ja siksi sillä kiihdyttäminen nostaa suupielet virneeseen. RS7 kellottaa 0-100 km/h kiihdytyksen alle 4 sekunnissa. Taakse jää koko BMW:n M-sarjalaiset ja suuri osa Porsche-mallistoa.
Rivakka potkaisu lähtötelineistä on ainakin osittain seurausta nelivetoisuudesta, sillä kuivalla asfaltilla edes tällaisella hevosvoimamäärällä sutimista ei juuri esiinny.
Massiivinen teho välitetään neljälle vetävälle pyörälle erinomaisen 8-vaihteisen Tiptronic-vaihteiston välityksellä. Loota vaihtaa sujuvasti ja eleettömästi sekä sport- että normaaliasennollla.
Dynamic-asennossa moottori pitää kierrokset korkeammalla ja vaihteisto vaihtaa hieman normaalitilaa kiivaammin. Vaikka tietokone hoitaa vaihdot täydellisyyttä hipoen, voi pykäliä halutessaan läiskiä sisään myös ratissa olevista läpysköistä.
Isompaa pykälää tiheästi sisään
Manuaalitilassa RS7 ponnahtaa rajoittimelle hyvin äkkiä, sillä tiheät välitykset yhdistettynä roisiin suorituskykyyn tarkoittavat sitä, että pykäliä saa heitellä sisään melkoisella vauhdilla.
Ajossa kahden tonnin elopainoa on hankala uskoa, sillä Audi etenee vaivattomasti. Aktiivinen takatasauspyörästö siirtää voimaa sinne missä sitä vaaditaan ja lopputuloksena on erinomainen ajettavuus mutkissa.
Keskitasauspyörästö jakaa voimaa normaalitilassa suhteessa 40-60, mutta tarvittaessa jakosuhde voi olla 70:30 tai 15:85. Ja kaikki tapahtuu tietokoneen avustamana, joten kuski voi keskittyä olennaiseen.
Ääntä uupuu
Vakioputkistolla Audin äänimaailma ei valitettavasti ole markkinoiden parhaasta päästä ja erityisesti kuskin näkökulmasta ääntä ei yksinkertaisesti ole riittävästi. Se on sääli, sillä vielä kun polttomoottorilaitteita on saatavilla, niiden soisi pitävän hieman enemmän ääntä.
Ulkoa seurattua tilanne on hieman parempi, mutta rehellisyyden nimissä on sanottava, että lisävarustelistalta kannattaa ruksia ainakin hieman avarampi putkisto. Tämän hintaluokan kulkineissa käteisvaranto kun tuskin on sieltä kaikkein rajallisimmasta päästä.
RS7:n tekniikka on yhteneväistä RS6 Avantin kanssa, mutta kokonaisuus on ahdettu hieman elegantimpaan pakettiin. RS7:n kohdalla muutokset normaalimalliin eivät ole olleet yhtä mittavia kuin RS6:n kohdalla, sillä kokoa seiskalla on lähtökohtaisesti enemmän.
Luonteeltaan superlimppu on vaikkapa RS4:n verrattuna sivistynyt ja lauhkea. Ahdettu kahdeksikko tuottaa voimaa huomaamatta, kun nelossarjalaisen vapaasti hengittävän moottorin kyyti on raakaa ja repivää.
Kaunotar vai ei?
Sportback-mallinen RS7 jakaa mielipiteet ja kaikista kulmista katsottuna se ei ole mikään kaunotar. Autossa on ulkoisesti paljon Porsche Panameran henkeä, eikä se ole välttämättä kovin positiivinen asia.
Erityisesti RS7:n perä vaatii totuttelua. Se tuo etäisesti mieleen 90-luvun Saab 900:n ja Opel Astran ulkonäön ja sitä ei varsinaisesti voi laskea plussaksi. Kokonaisuus on tottakai tyylikkäämpi, mutta ajatuksesta on vaikea päästä irti.
Muilta osilta Audin muotoilu on edelleen tyylikästä, vaikka emomalli onkin jo muutaman vuoden ikäinen. Hunajakennomaski ja tyylikkäät helmat tekevät kokonaisuudesta sporttisen ja aggressiivisuutta uhkuvan.
Sisusta muistuttaa tehosta
Sisätilat ovat taattua RS-sarjaa ja suorituskyvystä kertovia tunnuksia on viljelty mittaristoon, penkkeihin, rattiin ja vaihdevalitsimeen. Penkit on muotoiltu voimakkaasti kupille, mutta niissä on ilahduttavan paljon tilaa.
Kookkaana autona RS7 on mukava kulkupeli neljälle hengelle ja takapenkilläkin tilaa on ruhtinaallisesti. Matkustusmukavuus ei siis rajoitu pelkästään kuskin paikalle.
Mukavuutta Audi tarjoilee muutenkin, sillä RS7 on varustettu ilmajousin. Ne tekevät kyydistä mukavan pehmeää. Audin alustan pehmeys on hämäävää, sillä vaikka tuntuma on mukavuuspainotteinen, on totuus on jotain aivan muuta.
Kyyti hipoo täydellisyyttä
Audia saa viedä mutkiin kovaa, eikä alusta anna myöden piiruakaan. Ilmajouset ovatkin omiaan tekemään alustasta täydellisyyttä hipovan. Edes matalaprofiiliset renkaat eivät saa pilattua ajonautintoa.
Audi RS7:n ainoa ongelma piileekin hinnoittelussa, sillä lähtöhinta on massiiviset 192 000€. Koeajoversion hintalapussa seisoo muikeat 220 000€, mikä tarkoittaa että Audin myyntilukemat ovat kotimaassa muutamia kappaleita.
RS7 kilpailee samassa sarjassa parin muun saksalaisvalmisteisen superauton kanssa. Lähimmät kilpakaverit ovat BMW M6 Gran Coupé ja Mercedes-Benz CLS 63 AMG S. Mercedes on tosin kolmikon ainoa farmariversio.
Kolmikon välillä kilpailu on kovaa ja teknisessä vertailussa Audi jää suorituskyvyltään keskimmäiseksi. Pisimmän korren vetää CLS 63 AMG S, mutta Mercedesin tehohirviön saa vain ja ainoastaan farmarimallisena.
Mikäli valinta osuu sedaniin, on valinta BMW:n ja Audin välillä visainen. Nelivetoisena Audi tosin houkuttelee ympärivuotisena käyttöautona hieman BMW:tä enemmän. Ulkonäköpisteet menevät puolestaan BMW:lle.
Audi RS7 on hienostunut hirviö, jossa samassa paketissa saa tilavan neliovisen edustuspelin ja äärimmäisen suorituskykyisen superauton. Kaiken lisäksi se on yksi markkinoiden mukavimmista kumppaneista pidemmille siirtymille.
Tuomas Rajala
Kehuja: suorituskyky, moottorin luonne, vaihteisto, alusta, persoonallinen ulkonäkö
Parantamisen varaa: hinnoittelu, mielipiteet jakava ulkonäkö
