Miksi tämä auto on tehty? Mieltäni askarrutti koko viikon, kun ajelin Audi A3 Allstreet -mallilla.
Koeajo oli jo loppukeväästä, mutta ihan aidosti en keksinyt vastausta. Audi A3 lienee kaikille tuttu automalli, onhan se ollut olemassa jo liki 30 vuotta, saanut tunnustusta alalla ja on vielä ollut melkoisen suosittu omassa C-segmentissään. Nykyinen sukupolvi on vuodelta 2020 ja tuoreen faceliftin myötä mallistoon on tuotu tämä auto.
Siis Allstreet. Tästä on jo siellä sun täällä huomautettu, ettei loppuosa ole road kuten joissain Audin aiemmissa vastaavissa virityksissä vaan street, joka viittaa päällystettyyn tiehen. Oli miten oli, ero perusmalliin on kolme senttiä korkeutta ja vähän kuorrutteita, kuten kattokaiteet. Niin, ja pari tonnia hintaa.
Vastaavia etuvetoisia bensavehkeitä on markkina väärällään.
Mutta olkoon, ehkä tällekin ottajia löytyy, onhan auto oikeasti aika hyvän näköinen. Sama tosin pätee myös ihan tavalliseen facelift-A3:een.
Eli tässä on nyt sitten käsissä kompaktia crossoveria larppaava A3. Tarkemmin sanottuna alustaa on korotettu 15 milliä ja isommalla rengastuksella tuodaan toiset 15 milliä. Miten korkealla pohja sitten seilaa, sitä ei ole välitetty kertoa esimerkiksi uutuudesta kertovassa tiedotteessa tai Audin omilla sivuilla.
Takamus koetuksella
Epäselväksi tosiaan jää, mihin tarkoitukseen auto on. Teoriassa sen pitäisi olla hyvä epätasaisilla tai möykkyisillä pinnoilla korkeamman maavaran ansiosta. Alusta vain on tarpeettoman kova, mikä tekee ajamisesta turhan epämiellyttävää.
Audin mukaan jousituksessa on ”erinomainen tasapaino” urheilullisuuden ja mukavuuden välillä. Eli jokaiselle vähän jotain. Tiedä siitä mukavuudesta, sillä kompromissista on selvästi kyse. Itse valitsisin ennemmin hieman pehmeämmän alustan, sillä tämä toteutus hieroo kuskin istumalihaksia turhan paljon ihan tien pinnasta riippumatta. Alustaa ei muuten voi vaihtaa rahalla kuten normaalissa A3:ssa. Siinä sekä sporttialusta ja sähköisesti säädettävä alusta ovat vakioalustaa matalampia, joka vesittäisi koko Allstreetin idean.
Sporttiselta alusta toki tuntuu, eikä ajamisessa sikäli ole valittamista. Moottori on ihan riittävän pirtsakka, ohjaus on audimaiseen tapaan hyvän ja erinomaisen tienoilla ja kurvailu on hauskaa.
Kuskin paikalla viihtymistä avittavat erinomaisen hyvät sporttipenkit. Koeajoautossa ne olivat sähkösäätöiset eli manuaalisäätöisiin urheiluistuimiin ei voi ottaa kantaa.
Käytettävyys menettelee, vaikka järjestelmä on facelifteille tyypillisesti vanhahtava. Hieman hidas se on ja aina ei ajotilanvalitsin reagoi ykkösellä. Ylinopeuskilkatukset saa sentään parilla klikkauksella pois ja puhelimen langaton yhdistäminen toimii hyvin.
Kulutsuspuolta avittaa Volkswagenin Cylinder on Demand -järjestelmä, joka ottaa sylintereistä kaksi pois käytöstä, kun niitä ei tarvita. Yhdistettynä kevythybriditoteutukseen tämä tuo valmistajan mukaan noin 0,4 litraa pienemmän keskikulutuksen. Kaupungissa kulutus kuitenkin nousee melko korkeaksi, maantiellä ja moottoritiellä tilanne on kohtalaisen hyvä.
Tilojen osalta tässä on otettu ihan hyvin sentit hyötykäyttöön. Kontti on kohtuullinen ja takapenkki toki ahdas mutta menettelee.
Isoja pyyhkeitä pitää tosin antaa äänentoistosta, jonka pitäisi tämän hintaluokan autossa olla parempi jo vakiovarusteisena. Diskantit oli pakko ruuvata todella alas, jotta korvia ei alkaisi särkeä. Varusteluettelon puolelle pitäisi tässä kohtaa mennä raksimaan yksi lisätonni.
Toinen merkittävä mukavuutta heikentävä seikka liittyy myös ääniin, sillä rengasmelu on todella kova etenkin karkeilla pinnoilla.
