Citroenin 2CV eli tuttavallisemmalta nimeltään rättisitikka lienee yksi automaailman tunnetuimpia malleja. Citroenin vuonna 1948 lanseeraama pikkuauto vyöryi aikanaan markkinoille halvalla rytinällä, sillä edulliselle autolle oli kysyntää.
Rättäriä puskettiin markkinoille hurjia määriä, sillä valmistus jatkui 40-luvun lopulta aina 1990-luvulle. Se onkin kiistatta Citroenin tärkein automalli. Aikanaan varsin luovia ratkaisuja autoteollisuuteen tuonut 2CV on tunnettu mm. alustasta, joka tuntui lähinnä joustinpatjalta.
Citroen C3 on monella tapaa 2CV:n jälkeläinen, sillä molempia autoja yhdistää edullinen hankintahinta, minimiin painettu kulutus ja alusta, jota ei missään olosuhteissa voi sanoa tiukaksi.
Pehmoinen alusta tuntee siis syvää sielujen sympatiaa 2CV:n kanssa. Mutta siitä ei missään nimessä ole kyse, että Citroenin edullisimman automallin sukulaisuus rättärin kanssa olisi vain huono asia.
Ilmapatja-alusta
Alusta on kaikessa pehmeydessään varsin mukava tapaus. Tuntuma on paikoin kuin ilmajousituksella ajelisi, mutta tässä tapauksessa hintalappu on huomattavasti inhimillisempi. Pehmeydellä on toki myös kääntöpuoli. Kovemmassa vauhdissa alusta keinahtelee puolelta toisella melko reippaasti. Tuntuma on jollain tapaa kovin herttainen ja söpö.
Pehmeän alustan heikkoudet korostuvat entisestään ohjaustuntumalla, joka jättää hieman toivomisen varaa. Jotenkin ratin takana tulee vaikutelma, että C3:n valmistuksessa on haluttu päästä halvalla. Mikä lienee osittain tottakin.
Myös penkit ovat mukavuuspainotteiset. Parannusta edeltäjämalliin on penkkien osalta tehty, mutta sivuttaistuki on edelleen hyvin maltillinen. C3:n penkit muistuttavat enemmän leposohvaa kuin modernin auton istuimia. Ei se tietenkään huono asia ole, paitsi mutkissa. Kovavauhtisessa käännöksessä tuntuu siltä, että kuski lipeää vierustoverin istuimelle.
C3:een on tarjolla tasan kaksi moottorivaihtoehtoa. Molemmat on tehty saman peruskokoonpanon ympärille. PureTech 82 on nimensä veroisesti 82-hevosvoimainen ja vapaasti hengittävä bensiinimoottori.
PureTech 110 on kaksikosta se ruudikkaampi. Ahdettuna samainen 1,2-litrainen. ja kolmisylinterinen bensaturbo tuottaa 110 hevosvoimaa ja 205 Nm väännöt. Tällaisenaan se riittää kuljettamaan pienikokoista autoa riittävällä tavalla.
Turbolla ja automaatilla hinta karkaa
Turbokoneen kanssa on saatavilla myös automaattivaihteisto, jonka kanssa hinta nousee yli 20 000 euron. Tarkemmin sanottuna PureTech Shine Automaatti -versio maksaa 21 629 euroa. Hintaeroa halvimpaan versioon tulee siis yli 5000 euroa.
Automaattiaski ei yllä markkinoiden hienostuneimpien tasolle. 6-portainen vaihteisto on perinteinen, ei kaksoiskytkimellinen. Se vaihtaa suurpiirteisemmin kuin useimmat nykylaatikot ja muistuttaa reilun kymmenen vuoden takaisesta maailmasta.
Vaikka moottorivalikoima ei päätä huimaa, voi omaa C3:aan personoida varsin laajasti. Erilaisia väriyhdistelmiä on valittavissa yhteensä lähes sata, sillä korin, katon ja somisteosien värivalikoima on laaja. Tilausvaiheessa on varmasti nasta heitellä peliin erikoisempia yhdistelmiä.
C3:n ulkomuoto on jo lähtökohtaisesti persoonallinen. Kyljissä olevat kolhusuojat, erikoinen etuvaloratkaisu ja pulskanpyöreät muodot kulkevat vahvasti vastavirtaan. On mukavaa, että markkinoilla on myös erikoisempia vaihtoehtoja.
Vaikka C3:ssa on kiistatta pieniä puutteita ja erikoisuuksia, on siinä jotain kovin sympaattista. Citroenissa piisaa persoonaa ja mukavaa maalaishenkeä. Se on vähän kuin söisi mummon tekemiä lihapullia. Välillä on ihan mukavaa, että lautasella ei ole nyhtökauraa ja muinaisviljoja.
Tuomas Rajala
Kehuja: sympaattinen ja persoonallinen, mukava alusta
Parantamisen varaa: ohjaustuntuma, sohvamaiset penkit
