Leveämpi ja korkeampi
Kun katsot Hilux GR Sport II:sta, huomaat heti jotain erilaista. Tämä ei ole mikään tavallinen Hilux. Raideleveys on kasvanut etuakselilla 135 mm ja takana peräti 155 mm. Myös kokonaisleveys on pullistunut jopa 165 mm verrattuna kapeimpiin Hilux-versioihin.
Maavara on noussut 13 millimetrillä normaaliin nelivetomalliin verrattuna, ja sitä on nyt muhkeat 323 mm. Samalla klassikko-avolavan hintalappu on paisunut – metallivärisellä versiolla mennään jo yli 100 000 euron.
Erikoisia ratkaisuja
GR Sport II:ssa on panostettu myös aerodynamiikkaan – kyllä, lava-autossakin tällaisilla asioilla on merkitystä. Muovinen lavakaari ja erikoiset takapuskurin kulmalevikkeet kuuluvat varustukseen. Nämä levikkeet tosin kasvattavat puskuria juuri niissä suunnissa, joista ei työautossa olisi hyötyä: sivuille, alas ja taakse.
Lavapressu on myös käytettävyydeltään hankala. Alumiinilistojen väliin ja päälle pingotettava vinyyli ei ole mikään pikaviritys, vaan vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä. Onneksi sen voi vaihtaa käytännöllisempään ratkaisuun, sillä se on lähinnä luokittelua varten.
Rumpujarrut historiaan
GR Sport II tekee historiaa olemalla ensimmäinen Hilux, jossa on taka-akselin rumpujarrujen sijaan levyjarrut. Syy tälle muutokselle ei ole täysin selvä. Hilux on aina pysähtynyt mainiosti perinteisellä yhdistelmällä, eikä GR Sport II:ssa ole sen enempää tehoa kuin muissakaan isomoottorisen malliston versioissa.
Todennäköisempi selitys on käytännöllinen: leveämmälle taka-akselille ei ehkä löytynyt sopivia rumpujarruja Toyotan varastosta, mutta levyjarruja kyllä. Joka tapauksessa GR Sport on varustettu omalla alustallaan, jossa on mallispesifiset iskunvaimentimet, taka-akseli, etujouset ja kallistuksenvakaaja.
Työkalu pohjimmiltaan
Kaikesta urheilullisuudesta huolimatta Hilux GR Sport II on pohjimmiltaan sama luotettava työjuhta kuin muutkin Hiluxit. Se vetää 3,5 tonnin perävaunua ilman ongelmia ja kiipeää jyrkkiinkin paikkoihin suurten kohtaamis- ja jättökulmien ansiosta. Korkea maavara ja karkeakuvioiset renkaat vievät paikkoihin, joihin tavallisilla autoilla ei ole asiaa.
Alusta tuntuu jämäkämmältä kuin perus-Hiluxissa, erityisesti taka-akselin vaimennus on napakkaa. Kuormaa saisi olla mukana, jotta peräpää tuntuisi mukavalta – tyhjänä se on lähinnä kova. Asfaltilla alusta pompottaa hieman, mikä johtuu osittain jäykästä alustasta ja karkeasta rengastuksesta.
Ajoasento on yksi Hiluxin haasteista. Ohjauspyörän säädöt eivät riitä pidemmille kuljettajille, ja ratti jää liian kauas. Myös peruutuskameran kuvanlaatu on yllättävän huono nykyaikaiseen autoon. Näistä puutteista huolimatta Hilux on erinomainen ja kompromissiton työkalu – juuri sellaisena se onkin hieno.
Plussat
- Erinomainen maastokelpoisuus
- Legendaarinen kestävyys
- Jämäkkä alusta
- Hyvä vetokyky (3,5 tonnia)
Miinukset
- Korkea hinta
- Epäkäytännöllinen lavapressu
- Ajoasento ei sovi kaikille
- Kova taka-akselin jousitus ilman kuormaa
Tämä on tekoälyllä luotu, ihmisen tarkistama tiivistelmä Arttu Toivosen tekemästä koeajosta. Lue koko koeajo Iltalehdestä.
Iltalehti ja Nettiauto kuuluvat samaan Alma Media -konserniin.
