Toyota Hilux tunnetaan maailmalla tuhoutumattomana autona. Aikanaan eräs brittiläinen auto-ohjelma koetti tuhota lava-autoa siinä kuitenkaan onnistumatta. Se on maine, jota ei voi rahalla hankkia.
Hilux on monissa liemissä keitetty avolava. Ensimmäiset mallit tuotiin markkinoille vuonna 1968 ja parhaillaan on menossa kahdeksas sukupolvi. Tätä nykyä autoa saa parilla moottorivaihtoehdolla, joista molemmat ovat turbodieseleitä.
Lava-auton keulalla majailee versiosta riippuen joko 2,4-litrainen ja 150-hevosvoimainen tai 2,8-litrainen ja 204-hevosvoimainen voimanlähde. Vaihteistovaihtoehdot ovat molemmat kuusilovisia ja saatavilla on manuaali tai automaatti. Toyota Hilux on aina nelivetoinen, oli moottorina sitten kumpi tahansa versio.
Koeajettu versio edustaa malliston kalleinta laitaa: isommalla moottorilla ja automaattiaskilla. 204-heppainen mylly vääntää 500 Nm:n edestä ja tuntuma on mukavan jykevä.
Ei niin kovin hienostunut
Automaattivaihteisto jää kauas hienostuneista kaksoiskytkinautomaateista ja kuusipykäläinen laatikko henkii mennyttä tunnelmaa. Toisaalta hienostuneen moderni vaihteisto tuntuisi sepelimyllyn lailla laulavan dieselin kaverina vieraalta.
Jos voimalinja on epähienostunut, samaa voi sanoa ajotuntumasta, joka hyvin jämerä ja tukeva. Taka-akseli on jäykkä ja fiilis on kuin kuorma-autossa. Toki myös hyvällä tavalla, sillä onhan kyseessä työkone.
Hiluxin ehdottomia vahvuuksia on myös se, että puolentoista tonnin kärrylastia ei huomaa aisan päässä lainkaan. Saa perässä toki vetää myös 3500 kiloa jarrullisella kärryllä.
Yleisesti ajettavuus on kohdallaan, sillä vaikka Hilux toki onkin raaka työväline, ei hytissä ole pakettiautomainen fiilis. Penkit ovat mukavat ja ajoasennon saa hierottua mukavan ergonomiseksi.
Oikea neliveto
Vetotapa on kytkettävissä nelikoksi tai takavetoiseksi. Takapotkuisena auto kääntyy kaupunkiolosuhteissakin helposti, mutta nelivetona Hilux puskee kuin vikuroiva pässi.
Neliveto on kuitenkin asia, jolla Toyota erottuu monesta muusta. Kyseessä ei ole lelumainen trendineliveto, vaan ihka oikea nelikko. Talvikelillä Hilux etenee kuin juna, eikä puolimetrinen lumipeite aiheuta mitään toimenpiteitä. Maavaraa on 310 mm, eli riittävästi.
Hiluxista on tarjolla pari koriversiota. Extra cab on kaksipaikkainen ja double cabilla mukaan mahtuu viisi henkeä. Toki double cabin saa myös kaksipaikkaisena, jolloin verotus on huomattavasti suotuisampi.
Toyotan lava-auton hinnat alkaen malli maksaa alle 40 000 euroa, mutta tuplahytillä ja isommalla moottorilla hinta nousee reippaasti. Koeajoversion hinta on yli 70 000 euroa.
Lavakate hankintalistalle
Lava-auto on monella tapaa näppärä laite, mutta ilman lavakuomua ei kovinkaan monikäyttöinen peli. Tavaratilaa lava lukuun ottamatta ei ole käytännössä ollenkaan. Siksi kate kannattaa ehdottomasti laittaa hankintalistalle.
Jotain selittämätöntä tenhoa Toyota Hiluxin kaltaisessa autossa on. Lava-auto, jossa on vanhan liiton voimalinja, tuntuu sähköautoja pursuavassa uutuusmalien valikoimassa peliltä, joka ei ihan istu joukkoon.
Totuus lienee kuitenkin se, että piakkoin myös Toyota joutunee laittamaan Hiluxin voimalinjaan sähköä. Autonvalmistus menee vääjäämättä vähäpäästöisempään suuntaan ja sitä taustaa vasten 10 litraa satasella dieseliä kuluttava järkäle tuskin tulee pysymään tällaisenaan enää pitkään. Nyt siitä kannattaa nauttia.
Tuomas Rajala
Kehuja: väkivahva moottori, tukeva ajettavuus, vetokyky
Parantamisen varaa: neliveto päällä kankea käsiteltävä
