Kun kauppias soitti minulle ja kertoi, että ”olis tarjolla todella erikoinen auto koeajoon” ehdin ajatella, että mikäköhän se mahtaisi olla? Monesti ”erikoisuus” on paatuneelle autotoimittajalle ”itse tavallisuus”. Meinasin ajaa ojaan kun kuulin, että koeajoon olisi tarjolla Dodge Viper (Suomessa paremmin tunnettu Chrysler Viperina).
Viikkoa myöhemmin aurinkoinen koeajopäivä on alullaan: Sierran nokka kohti Saloa ja Viperiä ajamaan!
ENSIVAIKUTELMA VIPERISTÄ
Se on leveä. Ja matala. Hauiksen paksuiset putket roikkuvat alaviistoon sivuhelmoista. Brutaali ilmestys kaiken kaikkiaan, eivätkä valokuvat tee oikeutta auton todelliselle olemukselle. Ne jotka tietävät, mistä on kyse – kunnioittavat ja palvovat autoa aivan eri tavalla kuin satunnaiset ohikulkijat, jotka kenties kuvittelevat auton olevan itse tallissa väsätty lasikuitu-levike-turbo-sportti.
Viperin saumojen sovitus on tehty jenkkityyliin tuumamitalla ja muistuttaa erehdyttävästi Pontiac Firebirdiä 90-luvun lopulta. Osakokonaisuudet on ilmeisesti tehty eri tehtaissa ja muistiinpanoja on vertailtu turhan harvaan.
Sisusta on käyttömukavuudeltaan hyvä. Ajoasento on erinomainen, mutta muutama seikka on kertoo, että suunnittelijat eivät ole välttämättä verranneet tekelettään parhaisiin eurooppalaisiin vastineisiinsa. Ensimmäinen asia, johon kiinnittää huomiota, on poljinten sijainti noin 25 senttimetriä totutusta vasemmalla. Syyn voin kyllä arvata: V10 moottori ja vaihteisto vievät valtavan tilan edessä.
Samasta syystä käsijarrun kahva on korkealla keskikonsolin päällä. Vaihteenvalitsin on sen sijaan parhaasta päästä. Liikkeet ovat lyhyet ja napakat. Jopa vaihdekepin varresta saa hyvän otteen.
Ohjauspyörä on todella korkealla (en huomannut katsoa onko säädettävä) ja tämä aiheuttaa sen, ettei mittareista oikein näe mitään.
Tuulilasi on onnettoman matala ja tavallista pitemmällä kuljettajalla on vaikeuksia nähdä autosta ulos. Lisäksi taustapeili muodostaa vaarallisen katveen, joka ilmenee varsinkin risteyksiä lähestyttäessä. Kokonainen henkilöauto saattaa olla piilossa peilin katveessa.
AJOSSA
Moottorin käyntiääni on työkonemainen. Ei sentään mikään diisseli, mutta huomaa, että tehoa on reservissä runsaasti. Kylmänä koneella on taipumus röpöttää jonkin verran.
Liikkeellelähtö on helppoa, vaihteiston kaavio on tarkka. Edellä mainittu auton leveys yhdistettynä huonoon näkyvyyteen vaikuttaa tottumattoman ajamiseen. Mutta kun auton kanssa tulee tutuksi, on jo helpompi herkutella.
Alusta on kevään routateillä pomputteleva. Ajaminen vaatii tarkkuutta, koska auto vaeltelevaa urissa voimakkaasti.
Ohjaus on nopea ja tarkka. Jarrut ottavat herkästi. Ei vaikea ajettava, mutta levoton leveiden renkaiden vuoksi.
Sileällä ja suoralla tiellä avautuukin mahdollisuus varovaisesti kokeilla tehoreservejä. Alkuun uskallan painaa kaasua pohjaan maltillisesti ja vaihtaminen isommalle tapahtuu 3000 kierroksen paikkeilla. Saan riittävästi tuntumaa kiihtyvyydestä, jotta osaan kuvitella miten se loppuosuus menisi… Haluan kuitenkin pitää ajokorttini, eikä ylinopeussakkoja ole tullut sitten vuoden 1982.
Ajokokemusta on vaikea kuvailla, mutta mieleeni muistuu viime kesänä koeajamani 600 heppainen viritetty -70 Corvette Stingray. Samoin kuin Viperissä, siinä tuntui moottori, vaihteisto sekä taka-akseli olevan kuin yhdestä puusta veistetyt.
Muutaman kerran rykäisin 2. ja 3. vaihteella vajaan täyskiihdytyksen ja Viper sylki tulta ja tappuraa! Jospa autoon saisi rauhassa tutustua moottoriradalla, niin omat ja auton rajat oppisi tuntemaan. Nimittäin arkiliikenteessä ei Viperin kanssa kannata leikkiä, sen verran radikaali peli se on.
TILAT JA VARUSTELU
Edessä on tilaa pituussuunnassa riittävästi. Siirtäessäni penkin takimmaiseen asentoon, 184 senttinen koeajaja ei enää tahdo ylettyä polkimiin. Mutta äkkiä on tuulilasin karmi suoraan näkökentässä. Pitkän kuljettajan on siis otettava makaava asento, mikäli haluaa nähdä ulos edes välttävästi.
Kun targakatto on alhaalla, tuulen ja melun lähteet ovat aina läsnä. Puhuminen on vaikeaa moottorin ja tuulen pauhun vuoksi yli 100 kilometrin tuntivauhdissa.
Autotalli.com:in mukaan autossa on tehostetut levyjarrut edessä. PISTE. No, tässä yksilössä on lisäksi nahkasisusta ja radio. Viperissä et siis maksa mistään turhasta.
TEKNISET TIEDOT (Autotalli.com:in mukaan):
Teho: 400 hv
Vääntö: 611 Nm
Huippunopeus: 266 km/h
Kiihtyvyys 0-100 km/h: 4,5 s
Kulutus: 8,0 – 10,3 – 23,8 litraa sadalla
YHTEENVETO
Jos puhdas raaka voima puhuttelee ja haluat erottua, tässä on sinun autosi! Salon kaduilla kruisaillessa muutama ilme oli ikimuistoinen. Ensihämmästys muuttui tunnistamiseen ja sen jälkeen ällistelyyn… Katseet seuraavat perässäsi kaikkialla.
Tämän vain 13.000 km ajetun Viperin hintalapussa komeilee hintapyyntö 99.999 euroa. Taitava tinkijä saa yhden jos toisenkin ysin tingittyä nollaksi. Kaikenlaisia autoja saa edelleen tarjota koeajoon allekirjoittaneelle mika@nettiauto.com. Pidän yllä listaa ja poimin sieltä keskimäärin 3 autoa kuukaudessa Tyypit –raportteihin. Raportit, kuten ilmoituksetkin Nettiautossa, ovat yksityisille myyjille ilmaisia.
