Citroen BX kokemuksia ja arvostelut

Aliarvostettu ajopeli. Perusvarma tekniikka huollettuna, ei sen enempää vakavia ongelmia kuin muissakaan autoissa. Huono ruostumaan. Iän tuomia vikoja: anturit sekoilee, jolloin mittarit näyttää häränpyllyä, vikavalot vilkkuu joutavaa. Korjautuu pienellä näpräyksellä. Simppeli jetronic ruisku, vain muutama hassu anturi. Näistä joku luonnollisesti voi pimentyä vanhassa autossa, mutta tämänkin vian hoitaa helposti. Ohjaamo on ahdas pitkän kuskin polville. Muuten erittäin hyvä ajaa, hydraulialusta on pehmeä mutta ei kallistele tai keiku lainkaan. Kulutus on maltillinen jopa 1.9 gti koneella. Talvella todella lämmin, mutta puhallusta ei saa yhtäaikaa lasille ja jaloille, tästä miinusta.

Erittäin mukava ajaa jousituksensa puolesta, varaosat halpoja ja löytyy paljon. Kulutuskaan ei tässä päätä huimaa ja on taloudellinen ajaa. Sisätilat siistit ja löytyy pienemmällä ja isommalla koneella, 1.9 GTi:llä ei jalkoihin jää ja löytyy myös 1.4 ja 1.6 koneilla ainakin. Säännöllisellä ja normaalilla huollolla pysyy hyvin kunnossa, minusta liian ala arvostellu. Hyvä harrasteautoksi tai käyttöautoksi, tulevaisuuden klassikko.

Miellyttävä matka-auto, jossa viihtyy. Liikkuu nopeampiakin nopeuksia vaivatta. Parhaimmillaan moottoritiellä ja mutkateillä ja kaupungissakin näppärä pyöritellä.

GTI Ctikka oli suvussamme n.20 vuotta. Kori on sinkitty mutta auton pohja massattiin ja kotelot öljyttiin kun ikää oli 5v , ainoa ruostekohta tuli apparin oven alareunaan. Autoa huollettiin säännöllisesti, esim. öljyt vaihdettiin 6-8km välein.
Remontteja: Kytkin + vauhtipyörä, laturi kerran, kaikki pallot, levyt+palat käsivaijerit kahdesti, Pieniä sähkövikoja alkoi ilmaantua iän myötä ja kerran jäätiin tielle. GTI-mallit olivat hieman laadukkaammista osista tehtyjä kuin perusmallit sekä paremmin varusteltuja.
Kohtalaisen tilavakin, mutta ajoasentoa ei pitkäjalkainen kaveri saa millään hyväksi, mutta lyhytjälkaiselle ok. Auto sopii paremmin matka-ajoon kuin kaupunki pyöritykseen, ohjaus aika raskas, Alusta on GTI:ssä perusmallia jämäkämpi.
Ctikka myytiin, kun kakkosautolle ei ollut enää tarvetta. Uusi omistaja kertoi että aikoo sattaa Citikan museoajoneuvo ikään. Jää nähtäväksi onko Hopean värinen kaunotar vielä 30 vuoden iässäkin liikenteessä harrasteajoneuvona...

Olen ajanut BX-sitikoita silloin, kun ne olivat uusia ja nyt, kun ne eivät ole. Omistanut olen yhden. Perustekniikka on helppotajuista ja halpaa korjailla, kunhan ei merkkiliikkeen hyllyjä käy ihmettelemään. Muoviosat ovat hintelän oloisia, ja onpa joskus joku vipu murentunut vanhuuttaan käteenkin. Toimivuus on silti kunnossa, ei ne muovit tuohon maailman aikaan olleet sen kummempia muissakaan. Kuskin penkki on pehmeä, ristiselän tuen puute haittaa. 1,6 peruskone käy ja kukkuu vaikka maailman tappiin, kunhan muistaa nokkahihnan uusia ajallaan. Taka-akselin kynkät kannattaa laakeroida, ihan korjattavissa oleva osa, kun alkuperäinen luopuu. Kopan mallista jos pitää, niin kiva ja erityisen mukava harrasteauto siitä tulee.

Oli jonkun aikaa käytetty BX 1,6. TRS faceliftattu malli. Routaheittoisilla teillä mukava jousitus silloin, kun se oli kunnossa, mutta kallisteli. Tarkka ohjaus. Etuistuin matalalla ja oudosti kuppimainen tässä versiossa ilman ristiselän tukea. Myös takana matala istuin ja katto lähellä. Ajossa kuului moottorin rohina ilmantuloputken kautta kojetaulun keskeltä. Jarrutustuntuma myös erikoinen, kun sama nestepaine kuin jousituksessakin säätelee jarrun venttiiliä. Kun kaasu väheni, jousitus pompotti, mutta sehän korjattiin. Muotoilu minusta yksi parhaimmista kautta aikojen - siinä on särmää poiketen nykyautojen pitkäkuonoisista pullukoista. Vain 1 pyyhinsulka. Jousituksessa on korkeussäätö. Iskunvaimentimia ei ole, mutta kaasunestejousitusta on aika ajoin huolettava ja täytettävä vihreällä nesteellä. Muovinen konepeitto ja takakansi.
1,9 moottorin alavääntöä kehuttiin aikanaan.
Monet antaa muun merkkisistä kotteroistaan täydet tähdet , minä olen kriittisempi kaikissa arvosteluissani