Perinteinen d-segmentti, isoine kaupparatsujen farmareineen ja porrasperineen, on jäänyt isolla tavalla katumaastureiden alle. Moni merkki on poistunut luokasta jo kokonaan.
Škoda Superb on kuitenkin täällä ja vieläpä molemmilla korimalleilla.
Ei ole suuri salaisuus tämän painoksen olevan varsin läheistä sukua Volkswagen Passatille – saksalainen kansanautomerkki on kuitenkin tarjolla vain farmarina.
Suunnitteluvastuu on ollut tällä kertaa vahvemmin tšekkiläismerkin luona ja mielestäni sen huomaa myös muotoilusta. Kuvien väri on muuten yksi uusista: keltainen Ice Tea Yellow.
Älykkäät pyöriteltävät
Nyt on ohjaamossa hyvä olla, nimittäin ohjauspyörää komistavat perinteiset painikkeet ihanine rullineen ja keskikonsolia uudet Škoda Smart Dials -pyörökytkimet. Näistä jälkimmäiset nostavat käyttäjäkokemuksen hienoisesti Volkswagenin Passatin yläpuolelle.
Perinteisiin pyöriteltäviin lämmönsäätimiin saa nimittäin valittua, myös useamman, haluamansa toiminnon ja toiminnosta toiseen pääsee kytkintä painamalla. Ratkaisu on näppärä ja asioita pystyy hoitamaan katsetta tiestä pois siirtämättä.
Tähän yhdistetään vielä Volkswagenin muistakin merkeistä tuttu tuorein tietoviihdejärjestelmä, joka on valovuosia edeltäviä versioita parempi.
Koeajon aikana meillä esiintyi muutama pieni hetkellinen hassuus ohjelmiston kanssa, kuten fontin värin vaihtuminen valkoisesta hetkellisesti mustaksi, mutta ei mitään vakavaa. Joku verkon yli tapahtuva ohjelmistopäivitys voisi vielä tulla – on tosin saattanut jo ennen jutun julkaisua ehtiä tulemaankin.
Digimittaristolla on kokoa 10 tuumaa ja tietoviihdejärjestelmän kosketusnäytöllä vakiona samat, mutta Style-varustellussa kuvien yksilössä on jo suurempi 13-tuumainen. Heijastusnäytön saa hankittua.
Vaihteenvalitsin on sijoitettu viikseksi ohjauspyörän oikealle puolelle. Vakionopeudensäätimen viiksi on vanhalla paikallaan ja edelleen käytettävyydeltään erinomainen.
Ei puudu pakarat
Tähän autoon valittu niin sanottu Lounge-designvalinta tuo perforoitua Suedia-mikrokuitukangasta istuinverhoiluun, lisää istuinosan manuaalisen pituussäädön, selkänojan sähkötoimisen kaltevuussäädön, neljään suuntaan säädettävän ristiseläntuen sekä kolmella ilmatyynyllä toteutetun hierontatoiminnon.
Kuljettaja istuu todella hyvin eikä takapuoli, tai selkä, väsy pitkälläkään matkalla.
Tylsän harmaan ja oudon oranssin väriyhdistelmä ei tosin ole suosikkini, mutta makuasioista saa kiistellä ja autoon saa kyllä valittua riittävästi muitakin vaihtoehtoja.
Tilava takapenkki on loistava niin taksikäyttöön kuin lastenistuimellekin, vaikka reisitukea voisi olla aikuiselle jopa vielä enemmän. Takaovi on pitkä, vaikka ei aukeakaan aivan suurimpaan kulmaan.
Tavaratila on sekin hulppea. Se onnistuu samaan aikaan olemaan sekä pitkä että leveä ja jotenkin korkeuttakin on jopa enemmän kuin monessa muussa farmarissa.
Tämä polttomoottorimalli tarjoaa 690 litraa istuimia kaatamatta. Nuo istuimet eivät tosin taitukaan täysin tasaisen lattian saamiseksi.
Itse olen valmis hyväksymään kompromissin paremman takaistuimen ja suuremman kontin saamiseksi. Välipohjan alla kököttää täysikokoinen varapyörä vaihtotyökaluineen, eli sillekin riitti tilaa. Vetomassaa on jarrulliselle kärrylle 1600 kilogrammaa.
Pitkää pätkää
Pääasiallisesti ajaminen on sulavaa ja kaksoiskytkinvaihteisto lähtee nykyään pehmeästi liikkeelle. Ajettavuuden puolella nautitaan selkeästi koko Volkswagen-konsernin vakuuttavimmasta osaamisalueesta.
Kevyimmän bensiinimoottorin 110 kilowatin (150 hv) tehot riittävät auton liikutteluun, mutta reserviä ei ole liiaksi asti. Kevythybriditekniikka auttaa pihistelemään polttoainetta. Koeajon keskikulutukseksi ajotietokone näytti 5,7 litraa 100 kilometriä kohden, jota voi pitää näin suurelle autolle hyvinkin kohtuullisena lukemana.
Auto on ehdottomasti parhaimmillaan juuri pidemmässä ajossa, vaikka harvassa ovat Suomessa sellaiset ahtaat kadut, joilla Superb alkaisi tuntumaan liian suurelta. Kaikkein ketterin kaupunkikippo se ei toki silti ole.
Auton jousitus tekee pienen ylimääräisen liikkeen joissakin todella isoissa heitoissa moottoriteiden kesänopeuksilla. Mielestäni tämä on vielä siedettävä kompromissi auton tarjoaman mukavuuden mahdollistamiseksi.
Reilun tuhannen euron hintainen Drive Plus -paketti tuo mukanaan mukautuvan iskunvaimennuksen (DCC Plus) ja se kykenee vielä parempaan suoritukseen sekä mukavuuden että korinhallinnan puolella. Sitä voi suositella kaikille auton ajo-ominaisuuksia erityisen tärkeänä pitäville.
Koeajoauton erittäin järkevä 17-tuumainen rengastus tuntui auttavan sekä mukavuuden että melutason tavoittelussa. Eikä tästä ole suurta haittaa ajettavuuden tarkkuuteenkaan, sillä sellaista etsivä valitsee ehkä muutenkin kokoluokkaa tai kahta pienemmän auton.
Langattomuutta tarjoavat niin puhelimen latauskin kuin Android Auto ja Apple CarPlay -toiminnot.
Ärsyttävän tylsästi hyvä
Superb ei ärsytä, muuta kuin olemalla tylsän hyvä tuote. Suuri Škoda tarjoaa sellaisen kokonaisuuden, johon saman hintaluokan katumaasturit eivät millään veny.
Se laittaa miettimään, onko kaikkien pakko istua korkealla ja toisaalta miksi tämän autoluokan myynti on käynyt niin kovin pieneksi. Vika ei ole tuotteissa.
Suomalaiset odottavat takuulla innolla lataushybridimalleja – ja syystäkin. Silti myös näillä perinteisemmillä voimalinjoilla lienee paikkansa.
Hinnasto onneksi löytyy jo molemmille.
