Ford Focus ST on nykymuodossaan saavuttanut vankan maineen uskottavana katusporttina. ST:stä ei ole enää aikoihin tarvinnut puhua minään ”köyhän miehen RS:nä”, vaan sen ominaisuudet ovat puhuneet omasta puolestaan melko jykevällä äänellä. Varsinkin 250-heppaisella bensaturbolla ja viisiovisella korilla varustettuna se täyttää ehdan ”hothatch”-käsitteen vaatimat elementit melko täydellisesti.
Perheautoksi kireällä alustalla ja bensaturbolla varustettu luiskaperä soveltuu kuitenkin kovin huonosti, tai ainakaan järkisyillä sen hankintaa on vaikea perustella. Farmarikorin myötä paketti muuttuu jo askeleen verran fiksummaksi ja kun nokalle asetellaan vielä tehokas diesel sekä Powershift-automaattivaihteisto, ei järkiperusteluja enää sen suuremmin kaivatakaan.
185-heppaisella dieselillä ST on ollut saatavilla jo jonkin aikaa, mutta automaatti on mallissa uusi tuttavuus. 6-vaihteinen kaksoiskytkinvaihteisto edustaa toiminnaltaan markkinoiden parhaimmistoa ja on sellaisenaan siis toimiva ratkaisu sporttisen dieselin kaveriksi.
Menevä ulkonäkö
Ulkonäöllään ST lupailee paljon. Madallettu alusta, 18” vanteet, takaa keskeltä esiin työntyvät tuplapakoputket sekä koeajoauton kirkkaan punainen väri tekevät ST:stä varsin sporttisen ilmestyksen. Isot ST-mallimerkinnät edessä ja takana kertovat ulkopuolisillekin, että kyseessä on jotain hieman tavallisuudesta poikkeavaa.
Urheilullinen linja jatkuu sisätiloissakin, vieläpä reilusti ulkopuolta enemmän. Recaron valmistetta olevat etupenkit ovat vahvasti kuppimaiset ja kojetaulun päällä sijaitsevat lisämittarit lietsovat sporttista tunnelmaa. Mittareista selviää öljynlämpö, öljynpaine sekä ahtopaine. Ajon aikana niitä harvoin ehtii seuraamaan, mutta tunnelmaa mittarit luovat mukavasti.
Syvään kuppipenkkiin istahtaessa tajuaa saman tien, ettei ST sovellu kaiken kokoisille ihmisille. Massiiviset ulkomitat omaavissa penkeissä on jo tavallista hintelämmälläkin kuskilla ahdas tunnelma. Selkänojan sivutuet ovat melkoisen kapealla, eikä niistä löydy säätöjä. Vähänkään leveäselkäisempi ei penkkiin kovin helpolla mahdu, joten seikka kannattaa käydä itse testaamassa ennen ostopäätöstä.
Kun kyseessä ei varsinaisesti ole mikään kilpa-auto, kummeksuttaa näin jykevien penkkien olemassaolo hieman. Jos penkkiin sattuu mahtumaan, tarjoaa se tietysti verrattoman hyvää tukea mutka-ajossa, mutta normaaliin arkiajoon muotoilu on turhan voimakasta.
Kritiikkiä etupenkkien massiivisudesta sataa myös takapenkiltä. Ainakin lapsen kokoisilta tuulilasinäkymät blokkautuvat miltei kokonaan, joten vähänkään huonovointisuuteen taipuvaiset matkustajat eivät takana kovin kauaa viihdy. Muutoin ohjaamon ergonomia on erinomaisella tolalla. Hallintalaitteet löytyvät sieltä mistä pitääkin ja varsinkin kuljettajalla on auvoisat oltavat.
Viritelty äänimaailma
Starttinapin painallus herättää dieselin matalaan murinaan. Dieselmallin kohdalla ohjaamon sekä ulkopuolenkin äänimaailmaan on kiinnitetty erityistä huomiota ja pakko sanoa, että hommassa on onnistuttu. Äänen perusteella on melko hankala arvioida, onko kyseessä bensa, vai dieselmoottori. Kovemmassa kiihdytyksessä moottoritilasta kuuluu ohjaamoon ääntä selvästi, mutta sävyltään se on enemmänkin sporttista murinaa, kuin dieselmäistä rahinaa.
Alusta on erittäin jämäkkä ja se selviää välittömästi liikkeelle lähdön jälkeen. Kori ei pahemmin kallistele eikä huoju. Alusta on viritetty selkeästi ajettavuuden ehdoilla, mukavuus on toissijaista. Terävät töyssyt tuntuvat ohjaamossa melko selvästi, mutta se kuuluu ST:n tunnelmaan.
Esimerkillinen ajettavuus
Ohjaus on erittäin tunnokas ja nopea. Matalat renkaat tehostavat hyvää ohjaustuntumaa, mutta vetelevät urissa melkoisesti. Niiden myötä myös rengasmelu nousee ohjaamossa selvästi kuuluville matkavauhdissa, mutta ei nyt kuitenkaan riesaksi asti. Jos tiessä ei syvempiä uria ole, etenee ST suuntavakaasti ja paimentamatta.
Roisia ratin vetelyä tuntuu myös reippaissa kiihdytyksissä. Ominaisuus oli muistin mukaan vahvasti läsnä myös reippaasti tehokkaammassa bensaversiossakin. Mikroautomainen ajettavuus yhdessä tehokkaan koneen kanssa viettelee tavallista kovempiin mutkanopeuksiin, joten maltti on syytä pitää mielessä, kun ST:llä kurvailee.
Ohjaustuntuma on mutkaan kovempaa painaessa esimerkillisen hyvä, kuljettajalla on koko ajan selkeä käsitys siitä mihin ollaan menossa. Täsmälliseen kaarrekäyttäytymiseen tuo osansa dynaaminen kaarreajon hallintajärjestelmä, joka optimoi auton käyttäytymistä kovassa ajossa jarrujen ja moottorinohjauksen avulla. Kurvissa kaasua tarjoillessa auton puskutaipumus on vähäistä, keula kääntyy haluttuun suuntaan, vaikka kaasupoljinta käsittelisi hiukan huolimattomastikin.
Vääntöä piisaa, teho loppuu kesken
185 hevosvoimainen ja 400 Nm:n edestä vääntävä moottori linkoaa ST:n liikkeelle voimalla. Vauras vääntö ja erinomaisesti sitä hyödyntävä vaihteisto tekevät ajosta varsinkin pienemmissä nopeuksissa erittäin jouhevaa ja rivakkaa. Vaihteistosta ei löydy moitteen sijaa missään ajotilanteessa. Tilanteen vaatima vaihde on aina käytössä, tai ainakin vaihtuu oikeaksi salaman nopeasti.
Sport-moodilla täyskaasukiihdytyksessä vaihteiston toimintaan tulee mukaan tunnelmaan sopiva nykäys vaihdon hetkellä. Normaalisti ajaessa vaihdot eivät tunnu käytännössä ollenkaan.
Railakkaan alkukiihtyvyyden jälkeen seuraakin pieni pettymys, kun huipputeho ei aivan vastaakaan sitä alakierrosten voiman tuntua. Sinänsä kulkua kyllä riittää, satasen vauhtiin Focus kipittää karvan alle 8 sekunnin, mutta paukkua soisi olevan ylemmillä kierroksilla himpun verran lisää. Bensaversion räyhäkkäämpää luonnetta jää väistämättä kaipaamaan.
Melkoisen suuri tehoero bensa- ja dieselmallien välillä ihmetyttääkin suoraan sanoen hieman. Tiukka alusta ja erinomainen ajettavuus kaipaisivat vähintään sellaisen parinsadan hevosvoiman tehon, jotta ominaisuudet tuntuisivat tasapainoisemmilta.
