Mini on niitä harvoja automaailman tuotteita, jotka onnistuvat puhuttelemaan kerta toisensa jälkeen. BMW-konsernin tunnuslause – Ajamisen Iloa – pitää kutinsa parhaiten juuri Mini-malliston kohdalla.
Minin mallivalikoima on laajentunut jatkuvasti ja syynä tähän lienee autojen kysynnän kasvu, mutta myös tuotantotekniikan muutos. Monipuolisemman mallikatalogin julkaiseminen on aiempaa helpompaa ja kustannustehokkaampaa.
Nykyisellään Mini-mallisto kattaa kolme- ja viisioviset versiot, runsaan avolinjaston, crossover-henkeä omaavan Countrymanin ja vauhdinnälkäisemmille moottoripäille suunnitellun John Cooper Worksin.
Avorakenteiset Minit ovat silkkaa taidetta, mutta käyttökelpoisin ja järkevin Mini on viisiovinen ”perusmalli”. Mini Hatchback tarjoaa kompaktiin perheautoluokkaan persoonallisen vaihtoehdon, jolla arkiset ajosuoritteet tuntuvat juhlalta.
Lähempänä premium-luokkaa kuin pikkuhalpiksia
Kokonsa puolesta viisiovinen Mini kamppailee ostajista pikkuautoluokassa, mutta laatuvaikutelmaltaan se on lähempänä premium-autoja kuin markkinoiden edullisimpia sotaratsuja. Juuri tämä seikka tekee siitä poikkeuksellisen auton.
Mini on helppoa nähdä pelkkänä kuriositeettina ja sinkkumiehen tai -naisen hauskanpitovälineenä, mutta erityisesti viisiovisena versiona siinä on potentiaalia pienen perheen käyttöautoksi.
Erityisen käytännölliseksi se muuttuu siinä vaiheessa kun nokalle istutetaan pienikulutuksinen, mutta järisyttävän voimakas 2-litrainen diesel-moottori. BMW:n valmistama turboahdettu pata tuottaa 170 hevosvoimaa ja 360 Nm.
Huippuvääntö tarjoillaan nykysuuntauksen mukaan laajalla kierrosalueella ja kaikki Minin 360 Nm ovat mukana 1500 kierroksesta alkaen. Se tarkoittaa juurevaa vääntöä, mikä näkyy ajamisen mukavuuden lisäksi myös kulutuksessa.
Malliston paras moottori
SD-malli on Minin tehokkain diesel-versio ja samalla myös koko malliston paras voimanlähde. Vaikka tarjolla on toki myös tehokkaampia bensaversioitakin, antaa tehokas diesel autolla juuri passelin suorituskyvyn.
0-100 km/h taittuu ”traktoriversiolla” 7,3 sekunnissa ja JCW-malli poislukien kiihkein bensaversio alittaa juuri ja juuri 7 sekunnin rajan. Diesel on kuitenkin kaikilla muilla tavoin mitattuna bensakonetta rouheampi.
Erityisesti kulutusmielessä diesel voittaa selkeästi, sillä reippaammallakin ajolla kulutus jää sekalaisessa ajossa kuuden litran tuntumaan. Bensaversiolla lukema on minimissään pari litraa kovempi.
Kulutusta on mahdollista suitsia Green-ajotilassa, joka optimoi mm. polttoaineensuihkutusta ja ilmastointia. Ekotilassa mittaristo opastaa kuskia taloudellisempaan ajotapaan näyttämällä ekologisen ajamisen hyödyt lisääntyneinä ajokilometreinä.
Koeajoversio on varustettu erinomaisesti toimivalla automaattilootalla, joka on BMW:stä poiketen ainoastaan 6-portainen. Sitä ei tuntumassa huomaa, sillä laatikko hoitelee vaihdot sujuvasti ja ilman nykimisiä tai venymistä.
Rata-autoilua
Voimalinja on siis hallussa, mutta ajamisen hauskuus ei missään nimessä rajoitu pelkkään tehoon. Minin ideana on aina ollut tarjoilla rata-automaista käytöstä ja sitä samaa henkeä noudatetaan myös viisiovisen mallin kohdalla.
Mini Cooper SD Hatchback suorastaan pakottaa kuskin iloittelemaan mutkateille. Mid-ajotilassakin kyyti on mukavan jämäkkää, mutta sport-tilassa Ministä kuoriutuu kilpurimaisen tarkka ajokokemus.
Ohjaus muuttuu ajotilaa säätämällä tiukemmaksi ja tunnokkaammaksi. Samaan aikaan siitä tulee erittäin herkkä, sillä pienimmätkin ohjausliikkeet vaikuttavat ohjaukseen yllättävän voimakkaasti.
Herkkyys on hyvä asia, mutta samaan aikaan autosta tulee hieman hervoton ajettava. Vaikka kulmiin sijoitetut pyörät tekevät kyydistä vakaata, tekee voimakkaasti tehostettu ja herkkä ohjaus kyydistä paikoin levotonta.
Ainesta edustusautoksi?
Sisustan puolesta viisiovinen ei juuri poikkea muista Mini-malleista. Tutut elementit, kuten kompakti mittaristo, tyylikäs keskikonsolin näyttö ja pyöreät somisteet ohjaamossa ovat läsnä myös tässä versiossa.
Viimeistely on huippuluokkaa ja siksi Mini erottuu muista kompakteista perheautoista. Tunnelma on lähempänä premium-merkkejä ja siitä syystä Minissä on ainesta edustusautoksi asti.
Tyylikästä ja viimeisteltyä sisustaa tukee ajaton ulkokuoren muotoilu ja uusi Mini on viisiovisenakin päitä kääntävä ilmestys. Se on söpö kuin vastasyntynyt koiranpentu.
Viisiovisuus tekee autosta huomattavasti käytönnöllisemmän, sillä rehellisyyden nimissä aika harvoin kolmiovinen auto on oikeasti käytännöllinen valinta. Onhan se ulkoisesti näyttävämpi, mutta kyllä viisiovisestakin saa tyylikkään luomuksen.
Tästä hyvänä esimerkkinä toimii koeajoversio, joka on ukoisilta mitoiltaan hyvin pitkälle saman kokoinen kuin kolmeovinen versio. Pituudessa eroa on muutama sentti viisiovisen eduksi.
Takapenkin käyttäminen vaatii viisi ovea
Sentit tekevät ihmeitä, sillä hatchback tuntuu kolmiovista huomattavasti tilavammalta. Takapenkki nielaisee kohtuullisen vaivattomasti kolme henkeä, mutta kovin runsaita jalkatiloja on turha odottaa. Lisäovet tekevät takaistuimen hyödyntämisestä mahdollista.
Pieneen tilantarpeiseen Mini Hatchback istuu mainiosti, mutta erityisesti lapsiperhettä ajatellen tilaa on niukasti. Tavaratila ei nielaise tavanomaisia lastenrattaita ilman renkaiden irroittamista, mikä tekee siitä vähän vähemmän houkuttelevan perhekulkineen.
Uusi Mini Cooper SD Hatchback on kompromissi, joka ei tunnu kompromissilta. Usein yleispätevät ratkaisut tarkoittavat tietyistä asioista tinkimistä, mutta Minin kohdalla homma on juuri toisin päin.
Kompromissit tehdään Miniin niin, että ne tuovat lisää, eivätkä juuri vie mitään pois. Tällä hetkellä automarkkinoilla on harvoja tuotteita, jotka yhdistävät näin hienolla tavalla käyttökelpoisen auton ja silkan ajamisen riemun.
Tuomas Rajala
Kehuja: moottori ja vaihteisto, ulkonäkö,
Parantamisen varaa: -
