Minin kehitys on muiden valmistajien tavoin vienyt hassun pikkuautomerkin hybridimaailmaan. Mini tarjoaa persoonallisen vaihtoehdon ympäristötietoiselle kuskille plug-in-hybridillä, jonka toiminta on kieltämättä vakuuttavaa.
On hienoa, että BMW-konserniin nykyään kuuluva Mini on ottanut ison harppauksen kohti sähköisempää maailmaa ja jättänyt välistä light-hybridivaiheen. Uutuusmalli Countryman Hybrid on pistokehybridi, joka toimii pienimuotoisesti myös pelkällä sähköllä.
Valmistaja lupaa Countrymanille 40 kilometrin toimintasäteen sähköllä, mutta se on mahdollista vain kaupunkiajossa ja sielläkin pienellä varauksella. Rehellisemmin ilmaistuna käyttösäde on noin 30 kilometriä, mikä sekin on ihan kelvollinen lukema.
Tänä päivänä perinteisen hybridin julkaiseminen automarkkinoille on hieman apeaa. Hybriditekniikka on kun omimpiaan laskemaan kulutusta juuri silloin kun akuston kapasiteetti on hieman reippaampi ja autoa voi käyttää sähköauton tapaan.
Kaupungissa ajellaan edullisesti
Mini laskee Countryman Hybridin keskikulutukseksi 3,1 litraa sadalla, mikä on helppo toteuttaa ahkerasti lataamalla. Tuollaisiin lukemiin pääseminen vaatii sitä, että auto on laturissa aina kun siihen tarjoutuu mahdollisuus. Ilman sähköä kulutus on normaalin bensa-auton luokkaa.
Mutta mikäli työmatka tai liikkuminen tapahtuvat pääasiassa alle 50 kilometrin matkoilla, saa Countrymanilla säästettyä bensalaskuissa mukavasti. Koeajon ensimmäiset 200 kilometriä osoittivat, että mikäli autoa jaksaa ladata ahkerasti, ei bensa-asemalla juuri tarvitse aikaansa viettää. Ellei sitten kahvilla.
Tuon parinsadan kilsan aikana menovettä kului yhteensä kuutisen litraa, mikä tuntuu hyvältä. Ja bensan säästäminen on käytännössä kiinni siitä, kuinka ahkerasti autoaan jaksaa latailla. Itse suosin työpaikan latauspistettä, jossa auto oli työpäivän aikana latauksessa.
Täyden latauksen avulla 30 kilometrin työmatkan saa suoritettua lähes kokonaan sähköllä, mutta motarivauhdeissa sitä kuluu turhan reippaasti. Siksi yli 80 km/h vauhdeissa ajaa mieluummin polttomoottorin avustamana. Ja yli 125 km/h vauhdissa Mini käynnistää polttomoottorin automaattisesti.
Kolmisylinterinen moottori yllättää
Minin bensakone on 1,5-litrainen ja kolmisylinterinen. Tehoa pelkästä polttomoottorista saadaan 136 hevosvoimaa ja vääntöä 220 Nm. Sähkömoottori puolestaan luovuttaa 88 heppaa ja 165 Nm. Yhteensä järjestelmästä saadaan mukavat 224 hevosvoimaa ja 385 Nm.
Noilla lukemilla nollasta sataan kiihdytetään 6,9 sekunnissa. Se on vertailukelpoinen vaikkapa Golf GTI:n kanssa, eli suorituskyky todella asuu hybridimaailmassa. Nelivetoisena Mini pääsee pitkälti vastaavaan lukemaan myös talviolosuhteissa.
Voimansiirto on tuttu muutamista muistakin hybridimalleista. Bensakone tuottaa voiman etupyörille ja sähkömoottori taka-akselille. Neliveto toimii siis silloin kun molemmat moottorit ovat toiminnassa.
BMW-konsernin kolmisylinterinen moottori on hieno pata. Silloinkin kun ajellaan akun säästötilassa ja pelkällä bensamoottorilla, toimii homma sujuvasti. En voi sanoa olevani kolmemukisten automoottoreiden suuri fani, mutta Minin kohdalla mylly vakuuttaa. Tuplaturbolla varustettu moottori lukeutuu ehdottomasti parhaisiin kolmisylinterisiin.
Countryman Hybridin polttoainesäiliö on pieni, vain 37 litraa. Sen avulla toimintasäde on pelkällä bensalla hieman rajallinen, sillä korkeahko auto nielaisee moottoritievauhdeissa 8-9 litraa sadalla. 37 litraa siis riittää reippaammassa matka-ajossa reippaan 400 kilometrin taipaleelle. Tankilla joutuu siis käymään hieman useammin.
Saumatonta yhteistyötä bensan ja sähkön välillä
Pistokehybridi on hieno kompromissi, jota ei osaa ajatella kompromissina. Ellei sitä sitten laske toimivaksi ja hyväksi sellaiseksi. Sähkömoottorin voimalla ajelee kaupungissa mielellään ja pidemmillä taipaleilla voi luottaa huolettomasti bensakoneeseen.
Parasta kokonaisuudessa on se, että bensamoottorin ja sähkömoottorin välillä tapahtuva voimalähteen vaihto tapahtuu oikeasti aivan huomaamattomasti. Kun bensiinikone hyrähtää käyntiin ajossa, ei sitä kyllä ehdi tajuamaan. Ja yhtä sulavasti se pudottaa itsensä pois pelistä.
Ajokokemuksena Countryman on taattua Miniä. Se on edelleen mikroautomaisen tarkka ajettava, vaikka maavaraa ja kokoa on muita malleja reippaammin. Mini on nätti automalli, jota katselee pidemmänkin ajan jälkeen varsin tyytyväisin silmin.
Sisustakin miellyttää edelleen. Hallintalaitteet ovat yhdistelmä BMW:tä ja Minin omaa tuotelinjastoa. Retrofiilis on edelleen läsnä keinukytkimien muodossa, mutta se on yhdistetty moderniin elektroniikkaan. Minin ohjaimissa todella viihtyy.
