Toyota on viime aikoina keskittynyt lähinnä tuhnujen ja toinen toistaan tylsempien automallien valmistamiseen. Euroopan markkinoilla ainoa valonpilkahdus on ollut muutama vuosi sitten julkaistu GT86.
Japanilaisvalmistaja on keskittynyt hybriditekniikan hiomiseen ja vetyauto Mirain kehittämiseen. Samaan aikaan linjastolta on puskenut ulos toinen toistaan arkisempia perusautoja, joiden konehuoneessa on vapaasti hengittävä bensiinimoottori.
Vaikka mm. Auris, Corolla ja Yaris ovat kokeneet muodonmuutoksen lähimenneisyydessä, on Toyotan linjasto näyttäytynyt lähinnä keski-ikäisen kansanosan järkiautoina. Siinä ei tietenkään ole mitään pahaa, mutta yhtään intohimoisemmin autoiluun suhtautuville mallisto ei ole tarjonnut juuri mitään.
GT86:n lisäksi radikaalein malli on ollut uusi Prius, jota ei sitäkään voi väittää kaikkein seksikkäimmäksi automalliksi maailmassa. Se tosin aloitti hybridien vallankumouksen. Tätä taustaa vasten uuden C-HR:n julkaiseminen on temppu, jonka olisi suonut tapahtuvan jo aiemmin. No, parempi myöhään ja niin edelleen.
Positiivisempaan suuntaan?
Toyota-malliston tulevaisuus saattaa siis olla vihdoin kääntymässä positiivisempaan suuntaan, ainakin jos se tulee noudattelee C-HR:n viitoittamaa tietä. Toinen positiivinen signaali on ehdottomasti Geneven autonäyttelyssä julkistettu Yaris GRMN, joka on saanut inspiraationsa WRC-sarjan Yarisista. Sen 1.8-litrainen pata tuottaa 210 hevosvoimaa, joka takaa pikkuautolle kiivaat kyydit.
Vastaavaa tehoreserviä ei ainakaan vielä C-HR:stä löydy, mutta muut asiat alkavat olla varsin hyvällä tolalla. Toyota C-HR on moderni crossover, joka haastaa erityisesti muotokielellään koko muun luokan.
Toyota on muotoiltu varsin äreän näköiseksi. Se poikkeaa muun malliston muotokielestä positiivisesti ja crossover-malli kerää katseita lipuessaan liikenteen seassa. Ihmetys on kanssa-autoilijoissa melkoinen kun he huomaavat kyseessä olevan japanilaisvalmistajan uusi automalli.
C-HR:n kylkilinja on korkea ja ikkunat matalat. Keula on korkealla ja massiivista ilmettä korostavat korista ulos tulevat pyöränkotelot. Puskurit on muotoiltu voimakkaasti ja takakontin päällä oleva spoileri erottaa C-HR:n useista kilpailijoista. Etuvalot ulottuvat sivulle saakka ja takavalot työntyvät voimakkaasti ulos korista.
Auton muodoissa voi lepuuttaa katsettaan pidempiäkin aikoja ja eri väreissä huomio kiinnittyy eri kohtiin. Takaovien kahvat on piilotettu takapilariin, joten ilme muistuttaa enemmän coupéta kuin neliovista perheautoa. Perheen pienimmille kahvat ovat hankalan korkealla, mutta tyylin edessä on joskus tingittävä toimivuudesta.
Sisätilat vakuuttavat
Ulkokuoren lisäksi panostus näkyy myös sisätiloissa. Penkit tarjoavat ensimmäistä kertaa pitkään aikaan hyvän sivuttaistuen ja koeajettu Premium Business –versiossa jakkarat ovat puolinahkaiset. C-HR:ssä on paljon asioita, joiden vuoksi ei heti tajua olevansa Toyotan ohjaamossa. Tyyli poikkeaa muun malliston linjasta.
Mittaristot ovat selkeät ja modernit ja hyvin muotoillusta monitoimiratista voi ohjailla tärkeimpiä toimintoja. Keskikonsolin näyttö nousee ylös kojelaudasta ja kosketuksella toimiva paneeli on asiallinen oloinen. Navigaattori on Toyota-tyyliin hankala käyttää, mutta onneksi siihen tottuu ajan mittaan.
Takapenkki ei ole sieltä valoisimmasta päästä, sillä takaikkunat ovat pienet ja koeajoversiossa lisäksi tummennetut. Pienemmät lapset eivät näe kunnolla ulos takaikkunoista, mutta jälleen kerran tyylin alttarilla joudutaan uhraamaan asioita. Aikuisella näkymä on parempi, mutta pitkällä kyytiläisellä saattaa pää hiertää kattoa.
Vaikka C-HR vaikuttaa ulkoa varsin kompaktilta ja pieneltä, ovat sisätilat riittävän kokoiset. Kompastuskivi on takakontti, mutta sama tilanne vaivaa lähes kaikki kompakteja crossovereita. Kontin tilavuus on 377 litraa.
C-HR:n ideologia poikkeaa muuta Toyota-mallistosta myös moottorivalikoimansa puolesta. Siinä missä muuta mallistoa saa edelleen vapaasti hengittävillä bensakoneilla, on C-HR:ää saatavilla vain 1,2-litraisella bensaturbona ja hybridinä.
Koeajoversio on varustettu 1,2-litraisella bensaturbolla ja nelivedolla. AWD-versio on saatavilla ainoastaan bensamoottorilla, joten hybridiversion valitsevat joutuvat tyytymään etuvetoiseen. Nelivetoinen bensaversio on automaattisesti myös Toyotan Multidrive S –vaihteistolla varustettu.
Ankea vaihteisto
Vaihteistovalikoima on nelivedon kohdalla suuri puute, sillä Toyotan Multidrive S ei ole vaihteistojen kärkipäässä. Multidrive S tarkoittaa portaatonta variaattorivoimansiirtoa. Se sopii suoraan sanoen paremmin mönkijään kuin moderniin henkilöautoon.
Multidrive-vaihteiston edut piilevät väännön ja kulutuksen optimoinnissa, mutta kuskin näkökulmasta se näyttäytyy ilkeän kuminauhamaisena käyttökokemuksena. Kaasun pohjaan tallaaminen on käytännössä hyödytöntä, sillä vaikka C-HR nostaa kierrokset tappiin, ei kiihtyvyyden suhteen juuri enempää kuin rauhallisella kiihdytyksellä.
Portaaton variaattori toki tekee vaihdoista varsin sulavia, mutta se on omiaan hukkaamaan voimantunteen. Periaatteessa askissa ei ole mitään oleellista vikaa, mutta kaksoiskytkimellisiin automaatteihin verrattuna Multidrive S tuntuu kovin antiikkiselta ratkaisulta.
C-HR:n ainoa todelliset nuhteet liittyvät juuri bensaturbon ”automaattivaihteistoon”. Hybridiversiosta löytyvä e-CVT-vaihteisto toimii huomattavasti paremmin. Ja manuaaliaskeja Toyota on osannut tehdä aina.
Toyotan uutuus-crossoverin ajotuntuma on konsernin parhaasta päästä. C-HR:n pyörät on sijoitettu kulmiin ja näin ollen käytös on vakaata ja johdonmukaista. Vaikka kyseessä on kompakti katumaasturi, on ajotuntuma peräisin luokkaa korkeammalta. Alusta on hieman pintakova, mutta ei häiritsevästi.
Kuskin näkökulmasta huomiota on kiinnitetty penkkien muotoiluun, joka on monen muun Toyota-mallin kohdalla vähän niin ja näin. Jakkarassa on ensimmäistä kertaa pitkään aikaan hyvä sivuttaistuki. Ajoasennon löytää helposti ja säätövaraa on riittävästi.
Varustelultaan koeajettu Premium Business on varsin kattava ja autosta löytyy Toyotalle epätyypilliseen tapaan mm. adaptiivinen vakionopeudensäädin. Valot ovat ajovaloja myöten LED-tekniikalla toteutetut. Äänentoisto on puolestaan JBL:n käsialaa ja paketti toimii hyvin.
Tiukkaa vääntöä crossover-luokassa
C-HR ottelee kovassa seurassa, sillä sen tärkeimpiin kilpailijoihin lukeutuvat mm. Nissan-kaksikko Qashqai & Juke, Opel Mokka, Kia Niro ja Mazda CX-3. Crossover-markkinoilla tunkua riittää, sillä lähes jokainen autovalmistaja tarjoaa oman vaihtoehtonsa yhteen automarkkinoiden suosituimmista luokista.
Raadollisessa kilpailussa hinnoittelulla on suuri painoarvo. Nissan Qashqai otti crossover-luokan haltuunsa kymmenisen vuotta sitten tarjoamalla uuteen autoluokkaan erittäin kilpailukykyisen hinnan. Sittemmin hintakisaan ovat lähteneet Opel Mokka ja erityisesti Dacia Duster.
Hinnalla Toyota ei ole hinnoitellut autojaan taulukon alapäähän koskaan, joten ei liene yllätys, että C-HR:kään ei lukeudu luokkansa edullisimpiin. Hinnat alkaen –malli maksaa 26 874€ ja vaikkapa Opel Mokka 23 181€. Pykälää tilavampi Nissan Qashqai puolestaan irtoaa halvimmillaan 22 890€:lla.
Hinnan sijaan Toyotan vahvuudet ovat luokan härskein muotoilu ja luotettava maine. Nämä eivät aiemmin ole mahtuneet saman brändin alle, mutta C-HR tekee tässä suhteessa iloisen poikkeuksen. Tällä hetkellä se haastaa muotokielellään kymppitonneja kalliimmat Premium-valmistajat.
Tuomas Rajala
Kehuja: häijy ulkonäkö, linjakkaat sisätilat, ajotuntuma, ennakkoluuloton kasvojenpesu
Parantamisen varaa: Multidrive-S –vaihteisto, hinnoittelu
