ENSIVAIKUTELMA MINISTÄ
Auto, johon olen halunnut tutustua jo pitemmän aikaa, koeistuttuani sellaisen puolitoista vuotta sitten Helsinki Motor Showssa. Muotoilu on aina makuasia, mutta mielestäni Mini on ulkonäöltään todella onnistunut, ja rohkeasti erilainen. Kuitenkin sukunäkö alkuperäiseen 50 ja 60 –luvun Miniin on hämmästyttävä, joskin tämä nykyversio on huomattavasti kookkaampi kuin alkuperäinen.
Sisätilat ovat ehkä vieläkin hätkähdyttävämmät kuin ulkoinen muotoilu. Pääosassa on paistinpannun kokoinen nopeusmittari keskellä kojelautaa. Kierroslukumittari on nostettu ratin päälle. Keskikonsolin nappulat on muotoiltu vanhanajan viiksikytkinten tapaan. Lämmityslaitteen (manuaali-ilmastointi) nappulat muistuttavat uunin nappuloita. Ovien sisäkahvat ovat metalliputkia, joista on helppo saada tukeva ote. Ohjauspyörän kehä on juuri sopivan paksuinen ja säädettävän ratin koko on kätevä.
AJOSSA
Lyhyen hehkutuksen jälkeen 1.4 –litrainen diesel hörähtää raksuttamaan vaimeasti. Näitäpä ei Suomesta saa! Kytkimen liikerata on lyhyt, ja se yhdistettynä napakasti toimivaan 6-vaihteiseen laatikkoon sekä nopeaan ohjaukseen, tekee ajamisesta helpon ja nautinnollisen kokemuksen. Arkiliikenteessä diesel-Minin teho ja vääntö ovat enemmänkuin riittävät.
Saksalaisella moottoritiellä Minin rajalliset resurssit tulevat kuitenkin auttamattomasti vastaan. Kiihtyvyys on vaatimatonta ja varsinkin ohituskaistalla tapahtuvat äkkinäiset nopeudenvaihtelut ovat Minille hankalia. Kun vauhti putoaa rekkojen onnettomien ohitusyritysten vuoksi 100 km/h:n tuntumaan, kestää iäisyyden päästä takaisin 160 km/h:n matkanopeuteen.
Huippunopeudeksi mittasin 179 km/h alamäessä, käyttäen hyväksi Garmin iQue 3600 autonavigaattoria, joka kertoo tarkan nopeuden.
Mini tuntuu alkuun levottomalta, koska akseliväli on auton kokonaispituudesta johtuen lyhyt. Tuntuu kuin alusta olisi viritetty hiukan liian kovaksi. Autolla on siksi taipumus pompotteluun. Pitemmän lenkin jälkeen asiaan tottuu, eikä se juurikaan häiritse. Korkeintaan silloin, kun ylittää raitiotiekiskoja tms.
Melu on yhdistelmä matalaa dieselin pörinää ja tuulensuhinaa karmittomissa sivuikkunoissa. Yleisesti ottaen melun määrä ei ole häiritsevä suurillakaan nopeuksilla. Rengasäänet ovat vaimeat.
TILAT JA VARUSTELU
Istuimet tulivat 700 kilometrin päivälenkin jälkeen tutuiksi. Vaikka ne näyttävät lievästi muotoilluilta, niiden tarjoama tuki on kaikkiin tilanteisiin riittävä. Istuma-asennon saa helposti säädettyä mukavaksi, eikä mikään osa paina selkää tai jalkoja epämiellyttävästi.
Takapenkilläkin tuli istuttua, eikä tila ole 184 senttiselle liian tukala, jos vaan etupenkkiläinen siirtää omaa istuintaan kymmenisen senttiä eteenpäin. Istuma-asento takana on ryhdikäs ja pääntilaa on riittävästi.
Varusteista mainittakoon manuaali-ilmastointi, sähköikkunat, kaukosäätöinen keskuslukitus, alumiinvanteet, turvatyynyt, erittäin laadukas CD-radio kaiuttimineen ym.
TEKNISET TIEDOT (www.mini.com/DE):
Teho: 75 hv
Vääntö: 180 Nm
Huippunopeus: 165 km/h
Kiihtyvyys 0-100 km/h: 13,8 s
Kulutus: 4,8 litraa sadalla
YHTEENVETO
Mukava, turvallinen, riittävän tilava yksinajavan arkiautoksi. Laadukas. Näyttävä. Muikea vääntö arkiliikenteessä. Erittäin pieni kulutus. Dieselin murina. Tykkäsin. Kovasti.
Lisätiedot Ministä: www.mini.com/FI
Kaikenlaisia autoja saa edelleen tarjota koeajoon allekirjoittaneelle mika@nettiauto.com. Pidän yllä listaa ja poimin sieltä keskimäärin 3 autoa kuukaudessa Tyypit –raportteihin. Raportit, kuten ilmoituksetkin Nettiautossa, ovat yksityisille myyjille ilmaisia.
