Kun koeajoin Subaru XV:n ensimmäisen sukupolven vuonna 2013, tuli sille annettua pyyhkeitä hieman muovisesta olemuksesta. Uuden XV:n kohdalla ongelmaa ei enää ole, sillä ohjaamon laatuvaikutelma on parantunut merkittävästi.
XV ei ensimmäisenä kehitysversionakaan ollut huono, mutta parannusta on tapahtunut käytännössä jokaisella osa-alueella. Ulkoisesti uusi XV on virtaviivaisempi ja äreämpi, moottorilta ja vaihteistolta sulavampi ja alustaltaan jämäkämpi.
Tätä nykyä XV on kohonnut Subarun mielenkiintoisimpien mallien joukkoon. 220 millin maavaran ja kohtuullisen etuylityksen turvin se on monella tapaa koko malliston maastokelpoisin auto. Ulkonäöstä ei heti uskoisi, että maavaraa on saman verran kuin Foresterissa.
Vaihteistossa on ovela huijaus
Koeajoversion konepellin alla on 2-litrainen bokserikone, joka on valtavirrasta poiketen vapaasti hengittävä. Monipisteruiskutuksella toteutettu moottori tuottaa 156 hevosvoimaa ja 196 Nm:ä. Väännöllä ei siis juhlita, mutta se mitä hävitään Newtoneissa, korvataan hyvällä vaihteistolla.
Numeroista tuijottamalla ei uskoisi, että Subaru XV on kohtuullisen pirteä peli. CVT-automaatti on tuntumaltaan hyvä ja japanilainen insinööri on loihtinut järjestelmään ovelan huijauskikan.
CVT-lootan ajatus on olla portaaton automaattivaihteisto, jossa teho välitetään esimerkiksi kiilahihnavariaattorilla. CVT:ssä on rajaton määrä välityksiä pienimmän ja suurimman välityksen välillä. Eurooppalaiseen makuun CVT-vaihteisto on kuitenkin ollut perinteisesti liian kuminauhamainen ja siksi Subaru-leirissä on ryhdytty toimiin.
Subarun CVT-vaihteistoon on mallinnettu ainakin Eurooppaan tuotaviin autoihin vaihteiston pykälät. Kun XV:llä kiihdyttää pitkän täyskaasukiihdytyksen, simuloi vaihteisto perinteisen laatikon pykäliä. Se siis ”nykäisee” kiihdytyksessä tahallaan, jotta kuskille syntyisi illuusio perinteisestä portaallisesta automaatista. Nerokasta ja samaan aikaa typerää.
Järjestelmä kuitenkin toimii. Subarun CVT-vaihteisto muistuttaa erehdyttävästi kaksoiskytkimellisiä automaattivaihteistoja, jotka vaihtavat pykälältä toiselle ripeästi ja nykäisemättä. Subaru XV:n 0-100 km/h kiihdytyksen suoritusarvo on 10,4 sekuntia. Se ei ole kovinkaan rivakka, mutta toisaalta aivan riittävä. Kiihtyvyyden pientä vajaavaisuutta paikataan muilla avuilla.
Moottorivalikoima saisi olla laajempi
Moottorivalikoima on suoraan sanoen vaatimaton. Tarjolla on vain kaksi bensiinimoottoria, joista oikeasti ainoa järkevä vaihtoehto on koeajettu kaksilitrainen. 1,6-litrainen pata on nimittäin jo paperilla niin vaatimaton, että sillä saanee aikaan lähinnä pahan mielen.
Turbodieselistä tai hieman rajummasta bensa- tai hybridivaihtoehdosta ei varmasti olisi haittaa, sillä potentiaalia Subarulla on haastaa myös Premium-luokan katumaastureita. Laimealla vaparikoneella se ei ole itsestäänselvyys.
Yksi XV:n eduista on talviautoilu. Subarun nelivetojärjestelmä tekee talvesta selvää kehnommissakin olosuhteissa. Erityisen hankalia tilanteita silmällä pitäen vaihdekepin vierestä löytyy X-Mode –namiska, jota painamalla moottorinohjaus reagoi kaasuun pehmeämmin, mikä helpottaa ajamista maastossa. Ajotilassa on käytössä myös alamäkihidastin.
Vapaasti hengittävän bensakoneen ja CVT-automaatin avulla kulutus on saatu sievistelyä kohtuulliseksi, mutta kaikkein taloudellisin tapaus XV ei luokassaan ole. Valmistajan ilmoituksen mukaan yhdistetty kulutus on 6,9 litraa sadalla, mutta todellisuus on kahdeksan litran paremmalla puolelle. Mutta ei se paha lukema ole jatkuvalla nelivedolla varustetulle maastokelpoiselle autolle ole.
