Suzuki Jimnyn uusin tuotantoversio tuotiin markkinoille vuonna 2018, mutta pian malli vedettiin pois myynnistä. Kärry ei nimittäin täyttänyt EU:n päästövaatimuksia. Sääli, sillä Jimny oli kiistatta yksi hauskimmista automalleista pitkään aikaan.
Päästöasiaan löydettiin uusi ratkaisu ja tätä nykyä Jimnyn saa hankittua itselleen pakettiautoversiona lisänimellä LCV. Tämä huvittavuus johtuu siitä, että EU sallii kyllä markkinoille tuotavan runsaampipäästöisiä ajoneuvoja silloin, kun kyseessä on pakettiauto.
Jimny LCV on siis kaksipaikkainen pakettiauto, jonka kuljetuskapasiteetti on melkoisesti pienempi kuin suurimmassa osassa muita pakettiautoja. Vai miltä kuulostaa pakettiauto, jonka tavaratilasta löytyy sijaa 863 litran kuljettamiseen. Luku ei ole kovin olennaisesti suurempi kuin markkinoiden kookkaimmissa farmareissa.
Kovin iso ikävä takapenkkiä ei tule, sillä toinen penkkirivi oli aiemminkin melko tilapäiseen kuljetukseen soveltuva. Neljän aikuisen kanssa autossa tuli aiemmin niin ahdasta, että kenelläkään ei ollut kivaa.
Varsin maltillisesta kuljetuskapasiteetista huolimatta Jimny LCV on kiistatta hauskin pakettiauto, jonka Suomen markkinoilla voi ostaa. Se on nimittäin järisyttävän maastokelpoinen auto kaikilla mittareilla mitattuna.
Menee sinne mihin muilla ei ole asiaa
Suzukin pikkumaasturi on niin maastokykyinen ja ketterä, että sen avaamille reiteille ei taida olla yhdelläkään toisella vakiokuntoisella rekisteröidyllä henkilö- tai pakettiautolla asiaa. LCV:llä ajaminen saa kuskin ja kyytiläisen nauramaan, koska autolla voi ajaa melkeinpä missä ja mistä tahansa.
Jos verrokiksi otetaan vaikka side-by-side -mönkkäri, niin Suzuki kiipeää kyllä samoista paikoista perässä. Se on katuautolle erikoinen tilanne, sillä useimmiten mökkitietä rajumpi maastoajo kannattaa unohtaa suosiolla.
Maastokelpoisuudesta on kiittäminen lyhyttä akseliväliä, hyvää maavaraa, pienehköä massaa, tukevaa jousitusta ja toki oikeaa nelivetoa. Veto on kytkettävissä joko kahdelle tai neljälle pyörälle ja mukana on toki alennusvaihteisto.
Lyhyen mittansa ja akselivälinsä ansiosta Jimny LCV kääntyy todella pienessä tilassa ja ohjaus vaatii pientä totuttelua. Parkkeeratessa huomaa usein, että auto kääntyy aivan liian helposti ja pienessä tilassa.
Suzukin reippaat päästöt johtuvat hyvin perinteisestä moottoriteknologiasta, joka perustuu 1,5-litraiseen vapaasti hengittävään bensiinimoottoriin. Mylly tuottaa 105 hevosvoimaa ja 130 Nm, jotka jaksavat viedä autoa maastossa hienosti, mutta maantiellä kyyti ei ole sieltä ripeimmästä päästä.
Jimny LCV:n kohdalla on turha pohtia kiihtyvyyslukemia, sillä tieto siitä, että sataseen kiihdytellään jossain vaiheessa riittää kyllä. Suzukin huippunopeus on 145 km/h ja tällaisella kokoonpanolla se riittää oikein mainiosti. Kaikki yli 100 km/h on liioittelua.
Vaihteistona toimii 5-lovinen manuaaliaski, joka on ainoa vaihtoehto. Automaattia ei ole saatavilla, eikä sellaiselle kyllä oikein löydy mitään perusteitakaan.
Epämukava kuin mikä
Ajokokemuksena Jimny LCV ei ole pitkälle kuskille sieltä kaikkein optimaalisimmasta päästä. Kuskille on tilaa rajallisesti ja hytissä istutaan polvet suussa ja pakettiautomaisen ”mukavasti”. Tilaa ei siis ole ja penkin säädöt taaksepäin loppuvat siihen, mistä ne normaalissa autossa alkavat.
Kuskin näkökulmasta mukavuus ei ole ollut insinöörien kohdalla ensimmäinen pohdinnan alla oleva asia, mutta mitäpä tuosta. Eihän Jimnyllä ajella hiihtolomareissulle ja takaisin yhdellä istumalla.
Jimny LCV:n tavaratila on hämmentävän pieni siihen nähden, että kyseessä on kaksipaikkainen paku. Mutta toki tilaa on mahdotonta loihtia lisää, kun kori on niin piskuinen. Takatilaan mahtuvat kauppaostokset, mutta ei esimerkiksi jälkikasvun fillari.
Suzuki Jimnyn viehätys perustuu siihen, ettei se yritäkään olla ultramoderni ja sovinnainen automalli, vaan rehti maastoauto. Siihen ei tee mieli hankkia hienoja alumiinivalsseja, vaan peltivanteet ajavat asiansa hyvin.
Vaikka ajoergonomia vaikuttaa humalassa suunnitellulta ja moottoriteknologia tuntuu Ladalta, on Suzuki vastustamattoman huikea ajokokemus. Yksi tällainen pitäisi löytyä jokaisen autotallista.
Tuomas Rajala
Kehuja: oikea maastoauto, karskin kaunis ulkonäkö, ketteryys maastossa ja kaupungissa
Parantamisen varaa: ajoergonomia, pakettiauto ilman pakun tiloja
