Englantilainen autoteollisuus on kautta aikain keskittynyt luksusautojen tuottamiseen. Union Jackin valvovan silmän alla on maailmalle tuotu mm. sellaisia merkkejä kuin Bentley, Rolls Royce ja Aston Martin.
Edellä mainitut autot eivät ole juuri kosiskelleet tavallisia kadun tallaajia ja syy on pääasiassa hinnoittelussa. Tulee Englannista toki hivenen huokeampiakin vaihtoehtoja, kuten Land Rover ja Jaguar, jotka tosin eivät nekään yllä kansanautojen hintatasoon.
Jaguarin mallistosta löytyy tällä haavaa hinnaltaan kilpailukykyisiä autoja edustusluokkaan. Ne löytyvät mallimerkin XF alta. Sekä XF:n että farmarimalli XF Sportbraken hinnoittelu alkaa reippaasta 53 000€:stä, mikä on kokoluokassaan varsin kohtuullinen.
XF haastaa BMW:n ja Audin
XF Sportbraken suorimpia kilpailijoita lienevät saksalaisvalmistajat Audi ja BMW, jotka molemmat tarjoavat teknisen laadun lisäksi isosti tunnelmaa ja luksustakin. Hinnaltaan BMW:n 5-sarja, Audin 4-sarja ja Jaguarin Sportbrake ovat melko lähellä toisiaan.
Jaguar painii siis kovassa sarjassa, mutta se on hintamielikuvaltaan BMW:tä ja Audia huomattavasti kalliimpi. Totuus on kuitenkin toisenlainen. Mitoiltaan saman kokoiseen Audi A6:een verrattuna Sportbrake on nimittäin kymppitonnin edullisempi.
Se onkin Jaguarin kohdalla se yllättävin seikka. Brittiläiset autot eivät useinkaan ole niitä markkinoiden edullisimpia, vaan kilpailuvalttina toimivat muut asiat kuin hinnoittelu. Jaguar XF Sportbrakea katsoessa tulee väkisin mieleen, että hintalapun pitäisi lähennellä 100 000€:n rajapyykkiä.
Perinteistä brittitunnelmaa
XF Sportbrake on kyllä vakuuttava ilmestys. Ulkonäkö henkii perinteistä brittiläistä tunnelmaa ja kromiseksi koristeltu etusäleikkö viittaa jopa Bentleyn puoleen. Lähemmin tarkasteltuna säleikkö on kromattua muovia, mutta siitä huolimatta se tuo mukanaan eksklusiivista tunnelmaa.
Muotoilu on myös muuten onnistunutta. Yleisilme on virtaviivainen, matala ja sporttinen. Konepelti on muotoiltu urheiluautomaisesti ja sitä hallitsee scooppimainen keskikumpu. Kattolinjaltaan Sportbrake on sulava ja se luo illuusion mataluudesta, jota ei kuitenkaan sisätiloissa huomaa.
Takapenkkiläisille on runsaasti tilaa kaikkiin suuntiin – jopa yläpuolelle – mitä ei uskoisi auton muotoilua katsellessa. Täytyy tosin muistaa, että XF:n takapenkillä ei kuitenkaan voi istua katumaasturien tavoin silinterihattu päässä.
Takakontti on syvä ja tilava, vaikka korkea pohja tekeekin korkeudesta rajallisen. Lastaaminen on helppoa, sillä korkeus on lähellä optimaalista. Kontin pohjasta löytyvät myös kiskot, jotka helpottavat kuorman sitomista.
Sisusta poikkeaa valtavirrasta
Ohjaamo ja sen muotoilulliset seikat ovat asia, jotka erottavat Jaguarin muista. Sisusta on viimeistelty huolella ja ratkaisut poikkeavat valtavirrasta. Mittaristo on pääasiassa analoginen ja pelkistetyn tyylikäs.
Sisätilassa on rei’itettyä alumiinia ja puuta, mikä henkii brittiläistä perinnettä ja luksusta. Jalopuun käyttäminen sisustassa on nykysuuntauksen metalli-nahka-sisustojen rinnalla piristävä ilmestys.
Digitaalisuus on pyritty piilottamaan ohjaamosta mahdollisimman tehokkaasti, mutta kyllä briteissä ymmärretään myös asiakkaiden vaatimukset elektroniikan suhteen. Auton äänentoistojärjestelmään on mahdollista liittää iPodit, puhelimet ja muuta tekniikkaa.
Keskikonsolista löytyy myös kohtuullisen kokoinen paneelinäyttö, jonka kautta ohjataan äänentoistojärjestelmän lisäksi myös muuta elektroniikkaa. Käyttöliittymä ei valitettavasti yllä saksalaisvalmistajien tasolle, mutta ei se huonokaan ole. Vaihdevalitsimen vieressä olevasta ohjausrullasta ei kuitenkaan olisi haittaa.
8-portainen automaattiaski
Automaattilaatikon valitsin poikkeaa sekin valtavirrasta, sillä se on metallinvärinen rulla. Se nousee käynnistymisen jälkeen ylös ja laskeutuu takaisin auton sammuessa. Rulla on kieltämättä makea ja erittäin toimiva.
Samaa voi sanoa vaihdelaatikosta, joka on 8-portainen automaatti. Se ei ole kaksoiskytkimellinen versio, vaan perinteinen automaatti. Tuntuma on kuitenkin erinomainen. Se on yksi vakuuttavimmista yhdellä kytkimellä varustetuista automaateista.
Koneena koeajoversiossa toimii nelisylinterinen ja 2,2–litrainen diesel. Se on toinen asia, joka Jaguarin kohdalla yllättää. Sportbrakeen on tarjolla ainoastaan diesel-koneita, joista laimein versio tuottaa 163 hevosvoimaa ja tehokkain 275.
Koeajoversio on varustettu 200-hevosvoimaisella moottorilla, jonka vääntölukema on 450 Nm. Tehoa ei ole numeroina kummallisesti, mutta hyvin vääntävä diesel kyllä hoitaa hommansa kunnialla.
Dieselin rouskuttaa raa’asti
Räjähdysmäistä tehoa on kuitenkin turha odottaa, sillä tehoalue on melkoisen kapea. Punaraja alkaa jo 4000 kierroksen kohdalla, joten vaihdelaatikko vaihtaa pykälää tiheästi. Sen ansiosta tehon tunne on koko ajan maltillinen, mutta kiihtyvyyttä löytyy. 0-100 km/h taittuu 8,8 sekunnissa.
Moottorin äänimaailma on karski ja ulkoa kuunneltuna se on äänekäs. 2,2-litraisen dieselin säksätys kuuluu myös sisätiloihin, mikä on hieman kummallista, sillä muuten XF on hyvin äänetön auto. Pakettiautomaisen raa’an dieselin rouskutusta ei mielellään haluaisi kuulla ajaessa.
Jaguar lupaa 200-hevosvoimaiselle koneelleen utopistiset kulutuslukemat, kuten nykytapoihin kuuluu. 1850 kiloa painavan ja muutenkin kookkaan auton luvataan kulkevan sekalaisessa ajossa 5,2 litran keskikulutuksella, mutta oikeampi lukema on lähempänä seitsemää litraa.
Ajajan auto
Ohjaus on tehostettu hyvin kevyeksi, mutta tuntumaa on silti hyvin. Keskialueella XF:ää joutuu ohjaamaan hieman, mutta tilanne ei kuitenkaan ole paha. Saksalaisiin kilpailijoihinsa verrattuna se on kuitenkin hieman tunnoton.
Jaguar on ehdottomasti ajajan auto. Sen sisusta on tyylikäs ja ajoasennosta saa mieluisan. Sisustaan panostaminen on sinänsä järkevää, sillä paljon ajava ei juuri ehdi ihailemaan autoaan ulkopuolelta. Sen sisällä kokee ohjaavansa luksusta, vaikka ulkokuori on varsinkin takaa katseltuna hieman tavanomainen.
Kokonaisuudessaan Jaguar XF Sportbrake on vakuuttava kokonaisuus, joka poikkeaa mukavasti valtavirrasta. Sen ratissa pääsee maistamaan palasen brittiläistä laatuautoa keskiluokkaisen lompakolle sopivassa muodossa.
Tuomas Rajala
Kehuja: ulkonäkö sisältä ja ulkoa, tunnelma, viimeistely, varustelu, hinta
Parantamisen varaa: äänekäs moottori
