Kun automaailma on alkanut tuoda markkinoille pistokehybrideitä, on Lexus keskittynyt mallistossaan perinteisiin hybrideihin. Japanilaisvalmistaja on keksinyt tekniikalle hienostuneen nimen – itsestään lataava hybridi.
Leksan veto kutsua mallistoaan itsestään lataavaksi ja helpoksi hybridiksi on järkevä veto. Kun kansa vihaa piuhoja ja lataamista, iskee Lexus vastaan tekniikalla, joka ei vaadi kikkailua. Tosin samaan aikaan se ei myöskään säästä polttoainekustannuksissa samalla tavalla.
NX300h lanseerattiin maailmalle kolmisen vuotta sitten. Se on pykälää kompaktimpi kuin ylemmän luokan katumaasturi RX ja kilpailee samassa luokassa erityisesti BMW X3:n, Mercedes-Benz GLC:n ja Audi Q5:n kanssa.
Lexus lähestyy koko luokkaa hieman toisesta näkökulmasta kuin kilpailijansa. Vaikka saksalaismerkeilläkin on tätä nykyä tarjolla hybridiversioita katumaastureistaan, on Lexus ollut kahden käyttövoiman yhdistelemisessä liikkeellä jo pitkään.
Puolet kalliimpi kuin Qashqai
Vaikka NX300h:ssa on vahva ekoleima, on se silti rehdisti Premiumia. NX300h:n lähtöhinta on 50 000 euron kieppeillä, joten Qashqain ostajakunnalle se on puolet liian kallis. Sen sijaan saksalaisten Premium-autojen rinnalla hinnoittelu on pitkälti yhtenevää.
Aiemmin kuusisylinterisiä moottoreita Lexuksissa suosinut Toyota-konserni luottaa NX:n kohdalla nelisylinteriseen 2,5-litraiseen bensamoottoriin. Sen rinnalla tosin toimii myös sähkömoottori, joka parantelee voimantunnetta osaltaan.
Bensiinimoottorin teholukema on 155 hevosvoimaa, mutta yhdessä sähkömoottorin kanssa se kasvaa 194 kaakkiin. Vääntöä sähkömoottori antaa 139 Nm ja bensakone 210 Nm. Tehoa on riittävästi, mutta kovin ripeä NX300h ei ole.
Suorituskyky on pitkälti vastaava kuin muussa crossover-luokassa. Mikäli haussa on suorituskykyinen katumaasturi, ei NX valitettavasti tarjoa vastinetta. 0-100 km/h kiihdytykseen kuluu aikaa 9,2 sekuntia, mikä kertoo hyvin sen kuinka ripeästä autosta on kyse.
CVT syö tehontunnetta
Hybridin voimantunne on toki kaupunkiajossa parempi kuin monessa bensa-autossa. Sähkömoottori vääntää kivasti, minkä ansiosta Lexus tuntuu kohtuullisen ripeältä pienessä vauhdissa. Mutta totuus tulee ilmi kiihdytyksessä moottoritievauhteihin.
Lexuksen CVT-vaihteisto on portaaton automaatti, joka on omiaan syömään tehontuntua. Laatikko sinänsä toimii moitteetta, mutta kuminauhamainen tuntuma saa NX:n vaikuttamaan todellisuutta tehottomammalta. Tai ainakin sen kanssa sinuiksi pääseminen vaatii totuttelua ja ajotilan pitämistä sport-asennossa. Ecolla fiilis on nimittäin vieläkin viipyilevämpi.
Mutta ei CVT-laatikko missään nimessä huono ole. Muuttuvavälityksisen vaihteiston ajatus on pitää kierrosalue koko ajan optimimaalisella tasolla kulutuksen ja tehontuoton suhteen. Tuntuma vain poikkeaa perinteisestä automaatista ja kierrokset tuntuvat huutavan tapissa aina kiihdytyksen yhteydessä.
Kova, mutta pehmeä
Lexus on kaikin puolin toimiva ja näyttävä auto. Keula on ronskisti muotoiltu ja se näyttää siltä kuin auto söisi hitaampiaan aamiaiseksi. NX:ää voisi muun Leksa-malliston ohella kuvailla ilmaisulla: ulkoa kova, sisältä pehmeä. Ulkokuori antaa olettaa suorituskykyä, jota ei sanan varsinaisessa merkityksessä kuitenkaan tarjota.
Mutta ei suorituskyky toki ole kaikki kaikessa. Lexus tarjoaa tukevaa kyytiä ja ajamisen nautintoa. Alusta on katumaasturimaisen tiukka, mutta ei pintakova. Moneen halvempaan crossoveriin verrattuna se ei nöyrry kovemmassakaan kyydissä.
Vaikka Lexus NX300h:n sisään on ahdettu mukava annos hybriditekniikkaa, ei se onneksi nielaise juurikaan käyttötilaa hytistä. Mikään valtamerilaiva se ei sisätiloiltaan ole, mutta kilpailee hyvin saman kokoluokan autojen kanssa. Tavaratilaa on 555 litraa, mikä vertautuu vaikkapa BMW X3:n kanssa tasan.
Näin kookkaaksi ja korkeaksi autoksi kulutus on varsin kohtuullinen. Valmistajan ilmoituksen mukaan yhdistetty kulutus on 5,1 litraa sadalla, mutta tuosta lukemasta kannattaa talvikelillä tinkiä lähes puolitoista litraa. Sekään ei ole paha lukema, sillä useimmiten keskiluokan katumaasturit paukuttelevat 8 litran tuntumaa.
CO2 päästöt kurissa
NX300h on edustuskelpoinen katumaasturi, joka tarjoaa japanilaisen vaihtoehdon saksalaismerkkien hallitsemalle Premium-luokalle. Siinä samalla voi harrastaa vähän viherpesua, sillä hybridinä CO2-lukema jää 117 grammaan kilometrillä.
Lexus läpäisee siis hieman tiukemmankin päästörajan työsuhdeautoa pohdittaessa. Esimerkiksi BMW X3:n bensaversion päästölukema painuu pienimmilläänkin yli 160 gramman, mikä saattaa mennä monen yritysrajan yli.
Totuttelemista vaativan vaihteistotuntuman lisäksi Lexus NX300h:n ainoita häiritseviä tekijöitä on hankala keskikonsolin näyttö. Esimerkiksi navigaattorin käyttäminen on niin työlästä, että sen kohdalla tekee mieli turvautua puhelimen navigointiohjelmaa sen sijaan, että opettelisi japanilaisen insinöörin veistelemää käyttöliittymää.
Varustelutasoltaan NX300h kestää vertailun kilpailijoihinsa. Siinä missä saksalaismerkit paketoivat herkut hinnakkaisiin varustelupaketteihin, on Lexuksen vakiovarustelu varsin kattavaa ja varustepaketit kohtuuhintaisia. Tosin NX:n saa hankittua myös luksusvarusteltuna, jolloin hinta kapuaa nelivetoversiona yli 70 000 euroon.
Halvimmillaan NX300h:n etuvetoinen versio maksaa hieman yli 50 000€. Edullisin kilpailija on Audi Q5, jonka edullisin diesel-versio maksaa tonnin enemmän kuin Lexus. BMW X3 ja Mercedes-Benz GLC puolestaan maksavat halvimmillaan lähes 10 000€ Lexusta enemmän. Sillä NX300h:n varustelee jo varsin mukavasti.
Tuomas Rajala
Kehuja: varustelu, ajomukavuus, kulutus, laadukas kokonaisuus
Parantamisen varaa: keskikonsolin näytön toiminta, CVT-laatikon tuntuma vaatii tottumista
