Mercedes-Benzin suunnittelijat alkoivat ahkeroida G-sarjan maasturin kanssa jo 70-luvun alkupuolella, vaikka varsinainen myyntimalli saapui markkinoille vasta vuonna 1979. Uuden mallin nostaminen arvoiselleen tasolle otti siis aikaa lähes vuosikymmenen.
Prototyypin testaamista suoritettiin sekä Saharan autiomaan paahteessa että napapiirin pakkasissa. Ahkera testaaminen tuotti tulosta ja loppu on historiaa. Mercedes-Benz G on yksi automaailman pitkäikäisimmistä malleista.
Muotoilu kestää aikaa
Ensimmäinen G-Mersu oli karuhko ilmestys, mutta vuonna 1990 julkaistu päivitys toi G:n lähemmäs nykymallia. Tuolloin G-Wagen sai mm. jatkuvan nelivedon ja ABS-jarrut. Myös ulkonäkö koki pieniä muutoksia.
Mercedes-Benz G on siitä mielenkiintoinen automalli, että sen muotoilu on säilynyt lähes koskemattomana auton alkumetreiltä saakka. Toki vuoden 1979 G eroaa 2013-mallista myös ulkoisesti, mutta suurimmat eroavaisuudet löytyvät tekniikasta ja koneesta.
Viimeisin facelift tehtiin vuonna 2007 ja kevyt modernisointi teki G:lle hyvää. Vaikka muotoilu kunnioittaa perinteitä, ei uusi G ole lähtenyt seurailemaan muotoilutrendejä liiaksi. Sen kantikas ja karski ulkonäkö miellyttää silmää. Jotkut asiat eivät vain mene pois muodista.
Yllättävän sulava vaihteisto
Koeajettu G 350 BlueTEC on varustettu G-sarjan mittapuulla pienehköllä moottorilla. Sen pellin alta löytyy 3-litrainen V6-kone, joka tuottaa 224 hevosvoiman tehon ja 540 Nm:n väännön. Lukemat ovat järkälemäisen auton kohdalla maltillisia, mutta ne riittävät viemään autoa komeasti sekä taajamassa että sen ulkopuolella.
7-vaihteinen automaattilaatikko on auton muuhun tunnelmaan jopa liian mukava ja sulava, mutta se ei siitä huolimatta pilaa fiilistä lainkaan. Hyvin toimiva automaattivaihteisto ja neliveto syöksevät G:n risteyksestä rivakasti liikenteeseen, vaikka maassa on reipas kerros loskaa.
G on sitä erikoinen automalli, että se on yhdistelmä rehellistä maastoautoa ja luksusluokan leikkikalua. G-Mersu on suosittu varsinkin rahamiesten keskuudessa. Se saattaa kaikessa yksinkertaisuudessaan johtua siitä, että hinnat alkavat 160 000€:n tietämistä.
G 65 AMG maksaa puoli miljoonaa
Paremmin varusteltuna ja tehokkaammalla bensakoneella varustettuna auton hinta kohoaa helposti kookkaan omakotitalon hintoihin ja malliston kallein G 65 AMG-malli kustantaa ”karvalakkiversionakin” 493 780 euroa.
Halvimman mallin hintalappu on kuitenkin ominaisuuksiinsa nähden kohtuullinen, sillä G on auto, joka on samaan aikaan todellinen maastoauto ja edustuskärry. Sen etuja ovat myös erinomainen vetokyky, hyvät sisätilat ja todella ydinpommin kestävä rakenne.
G-Mersu on niitä autoja, jonka ratissa melkeinpä haluaisi ottaa kontaktia täysikasvuiseen uroshirveen. Tilanne on täysin päinvastainen pienikokoiseen ja kompaktiin katumaasturiin verrattuna.
Tunnelma G-sarjalaisen ratissa on jatkuvasti ristiriitainen. Toisaalta se on luksusauto sanan varsinaisessa merkityksessä ja toisaalta taas karu työkone. Ovet täytyy paiskoa kiinni ja avata voimalla, eikä mikään toimi hipaisemalla.
Myös etuvalot ja vilkut muistuttavat enemmän armeijan työkonetta kuin modernia henkilöautoa. Nahasta valmistetut penkit ja muutenkin siisti ja viimeistelty sisusta puolestaan viittaavat enemmän edustusautomaailmaan.
Parkkihalleja kannattaa välttää
Keskikonsolin paneeli on sijoitettu liian alas, joten esimerkiksi navigaattorin käyttäminen ja seuraaminen on todella hankalaa. Sama pätee vaihdevalitsimeen, jonka operointi on sijoittelun vuoksi hankalaa. Karmealla 13,6 metrin kääntösäteellä varustettu auto on myös huonoin mahdollinen kaveri parkkihallissa.
Kääntösäde on rekan luokkaa ja G:tä joutuukin veivaamaan parkkiruutuun ajaessa useita kertoja normaalikokoiseen henkilöautoon verrattuna. G:n ostaminen kaupunkilaisen arkikäyttöön on vähintäänkin typerää.
Vaikka auto onkin yllättävän mukava ajettava pienimpiä keskusta-alueita lukuun ottamatta, ei G:n ostamista kannata harkita ilman todellista tarvetta. Mutta mikäli autolta vaaditaan vetokykyä, voimaa tai maasto-ominaisuuksia, on se erinomainen valinta.
Tankkimainen G vetää perässään helposti suurtakin lastia ja alle 2000 kilon painoa tuskin edes huomaa pahemmissa olosuhteissa. Kokonaisvetokyky jarruilla varustetulla kärryllä on 3500 kiloa, mikä on kunnioitettava lukema mille tahansa henkilöautolle.
G 350 on hyvä valinta myös tilaa tarvitsevalle. Suurikokoinen ja kuution mallinen takakontti imaisee sisäänsä suuremmatkin esineet ja kaiken lisäksi katto kestää 200 kilon painon.
Hyvä rakenteluaihio
Maasto-ominaisuudet ovat G:n kohdalla kunnossa. Elektroniset lukot löytyvät keskelle, eteen ja taakse, joten ihan pienimpään kukkapuskaan auto tuskin juuttuu. Maastossa G on lähes kolmen tonnin painosta huolimatta kuin kotonaan. Mercedesin maastomalli on niitä autoja, jonka ratissa kantti loppuu ennen ominaisuuksia.
Mercedes-Benz G tunnetaan maailmalla myös hyvänä rakenteluaihiona. Pelkästään Mercedesin tehdas tarjoaa sarjaan melkoisen liudan lisävarusteita ja maailmalla on AMG:n lisäksi useita pajoja, jotka rakentelevat ja virittävät G:t omistajien maun mukaisiksi.
Periaatteessa G 350 on kaikilla mittareilla mitattuna täysin järjetön laite, mutta juuri se tekee siitä niin hienon auton. Se on kärry, johon on mahdotonta suhtautua neutraalisti. Sitä nimittäin joko rakastaa tai vihaa sydämensä pohjasta.
Tuomas Rajala
