Pärjääkö katumaasturilla maastossa?
Perinteisesti maastoauto tarkoittaa, että löytyy alennusvaihteisto, vähintään keskitasauspyörästön lukko ja monissa täysiverisissä maastoautoissa, kuten avolavoissa, on runko. Lisäksi aidossa maastoautossa on maastorenkaat ja reilusti maavaraa. Aidot maasturit ovat myös kalliita valmistaa ja ostaa, niissä on korkea polttoaineenkulutus ja -päästöt, eikä niillä ole niin hyvä ajaa moottoriteillä tai nopeassa mutka-ajossa.
Kaupunkimaasturi eli SUV eli Sport Utility Vehicle = henkilöautoversion korkeampi painos. Kaupunkimaasturit ovat monesti saatavilla myös ilman nelivetoa ja huomio: markkinoilla on myös kaupunkimaastureita, joita ei edes saa nelivetoisena.
Katumaastureissa ei ole tasauspyörästöjen mekaanisia lukkoja, niissä on katurenkaat ja maavaraa vain hieman enemmän kuin henkilöautoissa. Normaaliin matalaan henkilöautoon verrattuna katumaasturissa on hieman korkeampi polttoaineenkulutus, joka johtuu suuremmasta ilmanvastuksesta. Kaupunkimaastureiden katurenkailla on hyvä ajaa moottori- ja mutkateillä.
Katumaasturien suosio kasvaa vauhdilla
Kaupunkimaasturien suosio kasvaa kasvamistaan, minkä takia monet merkit ovat päättäneet lopettaa vastaavien porrasperäisten ja farmarikoristen henkilöautojen valmistuksen. Syitä kaupunkimaasturien suosion kasvuun ovat esimerkiksi parempi näkyvyys, autoon kulkeminen on helpompaa ja katumaasturin on usein ulkomuodollisesti pätevämpi, komeampi, kuin normaali henkilöauto.
Tulevaisuudessa kaupunkimaasturit tulevat lisääntymään entisestään, sillä esimerkiksi kasvavaan sähköautoboomiin rakenne sopii paremmin – akut ovat autossa keskellä ja ohjaamo niiden päällä.
Mazdan CX-5 on erinomainen auto maantiellä, mutkiin voi mennä kovaa ja auto tuntuu vakaalta. Pärjääkö erinomaisella maantieautolla asfalttiteiden ulkopuolella vai tyssääkö matka alkuunsa
Kallistustesti tuntuu autossa sisällä tosi hurjalta
Esimerkkiautona testissä toimii Mazda CX-5 joka on saatavilla etu- ja nelivetoisena. Maavaraa CX-5:ssa on noin 20 senttiä. Valkoinen CX-5 on etuvetoinen manuaalivaihteistolla ja punainen CX-5 on neliveto automaattivaihteistolla.
Maastotestin ohjaajana ja testaajana toimii rata-autoilija Suvi Jyrkiäinen, joka tuntee Mazdat hyvin, sillä hän ajaa kilpaa Mazda2:lla.
Ensin vuoroon kallistus, joka menee sekä neli- että etuvetoisella läpi heittämällä. Vaikka kallistus tuntuu sisällä autossa tosi hurjalta, ei vaaraa auton kaatumisesta ole.
– Se tuntuu tosi hurjalta, en heti ensimmäisenä menisi kokeilemaan, jos en tietäisi, mutta yksikään kallistusradan läpi ajanut auto ei ole koskaan kaatunut, Suvi Jyrkiäinen kertoo.
Maastotestissä sorapintainen jyrkkä ylämäki
Sitten vuoroon varsinainen koe. Pääseekö myös etuvetoisella kuivan louhikkomäen ylös ja onko samasta paikasta nelivetoiselle haastatta? Ensi vuoroon etuveto.
Ylös ei ole asiaa, vaikka kuin painaa. Auto painautuu vain syvemmälle rinteen soraan, mutta ei etene. On pakko peruuttaa alas.
Sitten vuoroon nelivetoinen. Vaikka CX-5 ei ole alennusvaihteistoa, sen momentinmuuntimella toimiva automaattivaihteisto sopii maastoajoon kaksoiskytkinvaihteistoja paremmin, kun ei ole kytkintä mitä luistattaa. Tämä tekee CX-5:sta myös erinomaisen vetoauton perävaunulle.
Nelivetoinen Mazda CX-5 kipuaa mäen vaivattomasti ilman ylimääräisiä vauhteja. Ero etuvetoisen suoriutumiseen on melkoinen. Syy on, että CX-5:n neliveto siirtää riittävästi voimaa myös taka-akselille, jolloin mäen päälle noustiin haastavasta paikasta huolimatta suorastaan leikitellen.
Harva tarvitsee oikeaa maastoautoa mutta neliveto on monelle tarpeellinen
Yhteenvetona todettakoon, että harva tarvitsee oikeaa maasturia, mutta pikkuisen pahempi mökkitie tarkoittaa usein, että etuvetoisella on hankalaa jopa mahdotonta päästä perille. Katumaastureiden ajoasento, näkyvyys, ajomukavuus ja nelivedon tuoma vaivattomuus asfalttitietä haastavammissa maastoissa ovat hyviä perusteita valinnalla. Ei siis ihme, että katumaastureiden suosio vain kasvaa.
